Johto uudistui muutenkin, sillä edustajiston puheenjohtajaksi tuli Eero Wilkman Mikkelistä ja varapuheenjohtajaksi Matti Rantanen Helsingistä. Jatkuvuutta edustaa liittosihteeriksi neljännelle kaudelle valittu Heimo Rinne.

Sopuisan edustajiston julkilausumassa kannetaan huolta aliurakoinnin, ulkoistamisen, irtisanomisten ja liikkeenluovutusten lisääntymisestä ja niiden tuomista epäkohdista. Edustajiston mielestä ulkopuolinen työvoima epämääräisin työehdoin on uhka alan työehtosopimuksille.

Edustajiston mukaan töiden ulkoistaminen on leviämässä myös tietoliikennealalle. Lausumassa todetaan, että ulkomaisten omistajien ja pörssin osakkeenomistajien piittaamattomuus suomalaisten työpaikkojen säilymisestä on vakava ongelma.

Sähköyhtiöiden tapa nostaa sähkön siirrosta perittäviä maksuja on arveluttava. On kohtuutonta, että tavalliset kuluttajat joutuvat maksamaan sähköyhtiöille lisää siirtomaksuja, vaikka yhtiöiden investoinnit sähköverkkoihin ovat jatkuvasti vähentyneet, totesi edustajisto.

Islannissa jopa orjia

Kokouksen avannut Lyly puuttui ammattiliittojen ajankohtaiseen tes-tilanteeseen ja kertasi palkollisten keskeiset vaatimukset tälle kierrokselle. Erityisesti Lyly kummeksui työnantajapuolen nihkeää suhtautumista tilaajavastuuseen, jolla pyritään ainoastaan reiluun peliin työmarkkinoilla.

– Tilaajavastuun hyväksymisellä voittaisivat kaikki: työnantaja reilummilla kilpailusäännöillä, työntekijät työehtojen mukaisella palkalla ja yhteiskunta veroilla ja sotu-maksuilla, muistutti Lyly.

Pohjoismaisten veljesjärjestöjen tervehdyksen esitti puheenjohtaja Gudmundur Gunnarsson Islannista. Hän muistutti muistutti vierastyöläisten häikäilemättömästä hyväksikäytöstä kaikissa Pohjoismaissa.

– Islannissa italialainen yritys pitää noin tuhatta ulkomaista orjaa aitauksessa vartioiden valvonnan alla ja maan viranomaisten hiljaisessa suojeluksessa. Elämme käännekohtaa pohjoismaisessa ay-historiassa, sillä uusliberaalit voimat pyrkivät voimalla murtamaan lait ja sopimukset, sanoi Gunnarsson, joka myös on Islannin sähköliiton puheenjohtaja.

Hän muistutti, että ulkomaisten työntekijöiden käyttö maan omia sopimuksia ja lakeja kiertäen on johti Norjassa sähköalan lakkoon, joka oli kokouksen aikana kestänyt jo kolmatta kuukautta.

Eroon sopimusten kierrättämisestä

Uusi johtaja Alakoski toivoi yhtenäistä otetta liiton tes-neuvotteluihin.

– Alakohtaiset rakenteelliset ongelmat on ratkaistava, ollaan tupossa tai ei, arvioi Alakoski.

Hänen mukaansa tupossa pääpaino tulee olla palkankorotuksissa, jotka yritykset maksavat, ei valtion rahoittamassa veroalessa. Mutta koska valtiovalta on tupossa osapuolena, kuuluu veroale sopimukseen enemmän tai vähemmän. Tilaajavastuu ja ryhmäkanneoikeus ovat tärkeitä kokonaisuuden osia.

– Edunvalvonnan kannalta on olennaista saada työn tilaajat vastuuseen siitä, että ne käyttävät rehellisiä yrityksiä. Se tarkoittaa, että epämääräisistä työsuhteista ja niihin liittyvistä sopimusrikkeistä päästään eroon. Nämä ongelmat hiertävät nyt eniten talotekniikan sähköasennuksessa, mutta ne ovat kasvussa myös tietoliikennepuolella.

Alakosken mukaan julkisen ja yksityisen puolen rajan vetäminen vaikeutuu sopimuspuolella muun yhteiskunnan muutosten myötä.

– Julkisen ja yksityisen yhtenäiset sopimusehdot ovat tosiasia tulevaisuudessa. Ei vielä tällä kierroksella, mutta kuitenkin tällä edustajistokaudella. Ja sitten kun työehdot ovat samat, väki hakeutuu sinne, missä on paras edunvalvonta, uskoo Alakoski.

Heimo Rinteen mukaan pääpaino alan sisällä on saada sopimusten kierrättäminen loppumaan alihankinnan yhteydessä.

– Nythän alihankkija voi noudattaa vaikka jotain palvelualan työehtosopimusta. On myös kuluttajan etu, että työt tehdään Sähköliittoon kuuluvien työntekijöiden voimin ja liiton sopimusten piirissä.

Sähköliitto hyväksyy ulkomaisen työvoiman käytön, mutta ei sen hyväksikäyttöä. Lakia ja sopimuksia tulee noudattaa kaikissa oloissa.

Alakoski haluaa liittoon uudenlaista hallintokulttuuria, mikä merkitsee toteutuessaan poliittisista mandaateista luopumista henkilöstöpolitiikassa.

– Työnantajien uudet järjestöasetelmat vaativat Sähköliiton hallinnolta ja sopimusalajohtokunnilta uudistumiskykyä. Jatkossa on huolehdittava siitä, että liitto saa palvelukseensa parhaat henkilöt, linjasi Alakoski.

Uusi puheenjohtaja kiinnittäisi huomiota myös ay-toiminnan ja perhe-elämän suhteisiin, sillä ne eivät saisi kilpailla keskenään jäsenten ajankäytöstä.

Hannu Oittinen
Foto: Petri Laitinen