Epätyypillisten työsuhteiden yleistyminen on myös lisännyt niiden osuutta palkansaajista, jotka ovat suuremman työmarkkinariskin kantajia ja joiden työelämää leimaa suurempi epävarmuus työn ja toimeentulon jatkumisesta.

Sekä pätkätyöt että osa-aikatyöt ovat selkeästi yleisempiä naisilla kuin miehillä. Naispalkansaajista joka viides ja miehistä noin 13 prosenttia teki pätkätöitä vuonna 2003. Vastaavasti osa-aikaisia naispalkansaajista oli 17,5 prosenttia ja miehistä noin 8 prosenttia. Osin näitä työmuotoja tehdään päällekkäin. Pätkätöitä tehdään yleisimmin julkisella sektorilla valtion ja kuntien töissä kuten opetusalan ja terveydenhoidon tehtävissä. Osa-aikatyö on taas selvästi yleisintä yksityisillä palvelualoilla kuten vähittäiskaupassa, hotelli- ja ravintola-alalla, kiinteistöpalveluissa sekä vartiointialalla.

2000-luvun alkuvuosina epätyypillisten työsuhteiden kokonaismäärä on edelleen ollut kasvanut. Miltä viimeaikainen kehitys näyttää?

Verrattuna 2000-luvun alkuvuosiin määräaikaisten määrässä ei ole tapahtunut kovin suuria muutoksia. Tänä vuonna määräaikaisten palkansaajien määrä näyttäisi vaihteeksi laskevan viime vuodesta. Tammi–lokakuussa palkansaajista keskimäärin 16,4 prosenttia teki pätkätöitä, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Tietysti suhdannetilanne on joillakin aloilla vaikuttanut myös pätkätöiden vähenemiseen. Yksityisellä sektorilla määrä on pysynyt kuitenkin kokonaisuudessaan samalla tasolla kuin viime vuonna. Mielenkiintoista viimeaikaisessa kehityksessä on ollut, että pätkätyöläisten määrän väheneminen on johtunut kuntien määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien määrän laskusta. Samanaikaisesti kuntien vakituisten työntekijöiden määrä on kasvanut. Kunnissa pätkätyöläisten osuus on tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen lukujen mukaan ollut tänä vuonna keskimäärin 23 prosenttia, missä on laskua 1,7 prosenttiyksikköä edellisvuoteen. Osuus on edelleen korkea, mutta jokohan suunta olisi vihdoin muuttumassa pysyvämmin? Ainakin poliittisella tasolla laajaa yhteisymmärrystä julkisen sektorin toistuvien pätkätöiden muuttamisesta pysyviksi on tuntunut löytyvän. Tämä hyvä tavoite on kirjattu myös Vanhasen hallituksen ohjelmaan. Tosin valtion pätkätyöläisten määrässä se ei vielä ole näkynyt.

Viime vuoden nollakasvun jälkeen osa-aikaisten palkansaajien määrä on taas kuluvana vuonna ollut selvässä kasvussa. Osa-aikaisia palkansaajia on ollut noin 10 000 enemmän kuin viime vuonna.

Osuus palkansaajista on noussut 13 prosenttiin, missä on kasvua 0,5 prosenttiyksikköä vuodesta 2003.

Osa-aikaisten palkansaajien määrän kasvu on ollut voimakkaampaa 2000-luvun alussa verrattuna määräaikaisten kasvuun. Yksi selitys löytynee osa-aikaeläkkeen suosion kasvusta. 1990-luvun lopusta osa-aikaeläkeläisten määrä on jo yli kaksinkertaistunut. Iäkkäämpien ryhmässä osa-aikaeläke onkin jo yleisin syy osa-aikatyön tekemiseen.

Näiden lukujen perusteella pätkityillä ja pilkotuilla työmarkkinoilla ei vielä ole nähtävissä suurempaa suunnanmuutosta.