Joulu on muuten kaikin puolin mukava tapaus, mutta lahjojen keksiminen panee taas
pähkäilemään. Kuohuviinivispilä ja sitruspuserrin on jokseenkin joka keittiössä,
hierova jalkakylpyallas ja leipäkone jo jossain siellä kellarikomerossa tai vintin
perukoilla.
Kaupat kyllä tulvehtivat tavaraa, mutta entäpä jos tänä vuonna yllättäisikin
läheisensä ja laatisi lahjat ihan itse. Sillä keinoin syntyy helposti todella
persoonallista pakettiin pantavaa, saajien hämmästys on aitoa ja vilpitöntä, ja lahjan
antaja taatusti muistetaan joka kerta, kun saatua tarvekalua käytetään.
Aikaahan askarteluun hupenee, mutta omatoiminen puuhastelija saattaa siinä sivussa
säästää sievän summan vuodenalun alerynnistyksiin.
Tässäpä joitakin ehdotuksia ennakkoluulottomille ja käsistään käteville.
Liukkaan kelin puukengät saa vanhoista terveyssandaaleista, kun näppärä
vasaroija koputtelee parin tuuman nauloja pohjan läpi. Jalkineet ovat verrattomat
kevättalven iljanteilla, kaatuilu vähenee merkittävästi ja muutamalta lonkkamurtumalta
vältytään.
Polkupyöräilyn harrastaja ilahtuu renkaan ympärille pujotettavista liukuesteistä,
jotka syntyvät mistäpä muusta kuin vanhoista sukkahousuista punoen ja neuloen. Mitä
karkeampi kudos, sitä parempi pito. Pienet silmäpakot eivät haittaa.
Monella meistä on tapana oikein syviä aatoksia ajatellessaan pureskella
kynänpäätä, vaikka maku ei erityisempi olekaan. Tällaiselle mussuttelijalle
näppärä lahjanikkari valmistaa annoksen lyijykyniä. Kynät puhdistetaan ja asetetaan
juomalasiin pystyasentoon, teräpuoli ylöspäin. Lasiin lorautetaan mausteliemi, jonka
imeytymistä voi tehostaa muutamalla tipalla alkoholipitoista nestettä. Kardemumma ja
kaneli luovat jouluista oloa vielä arjen alettuakin. Mintusta pitävät monet.
Veroilmoituskin syntyy siinä kyniä imeskellessä ihan kuin itsestään, suu makeana.
Aina mieluinen ja helposti hankittava lahja on tuuhea nippu tyhjiä lottokuponkeja.
Niitähän ei koskaan ole kotosalla silloin kun tarvittaisiin. Ties kuinka moni
jättipotti on lipsahtanut ihan vääriin taskuihin, kun lappusia ei taaskaan sattunut
olemaan.
Sauvajumppa on tehokkaaksi todettu tapa hoitaa kuntoa kotosalla. Jumppasauvan
omatoiminen nikkaroija valmistaa tuossa tuokiossa pyöreästä puutavarasta, jota
myydään kaikissa hyvin varustetuissa rautakaupoissa harjanvarsiksi ja sen sellaisiksi.
Saaja arvostanee erityisesti omien mittojensa mukaan katkaistua voimisteluvälinettä.
Pätkistä voi vuoleskella hammastikkuja. Aidot käsintehdyt hammastikut
juhlistavat pöydän kuin pöydän ja kohottavat juhlamieltä.
Varttuneemmat sukulaiset riemastuvat taatusti saadessaan Kauniit ja rohkeat -sarjan
roolihahmojen sukupuun, josta huonomuistisempikin voi tarkistaa, kuka olikaan kenen
jälkeläinen ja ketkä tällä kertaa sattuvat olemaan naimisissa keskenään. Sukupuu on
syytä piirtää kestävälle pahville, ja se on hyvä värittää.
Keskitalven kaamokseen luovat tunnelmaa herkät lumilyhdyt. Vallankin perheen
pienimmäiset niitä rakentelevat innokkaasti, valitettavasti vain niillä on paha tapa
sulaa ensimmäisillä suojasäillä ja sitten surettaa. Lapsosten ja isompienkin iloksi
voi nokkela lahjanlaatija laittaa minilumilyhdyn, joka säilyy jääkaapissa melko
hyvin, jos kynttilää ei jätä palamaan.
Joskus on käynyt niin, että äkkipakkanen jäädyttää seisomaan jätetyn auton
renkaat kiinni katuun. Tältä harmilta säästää lähimmäisensä, kun valmistaa
karttuunista tai muusta tukevasta kankaasta autonaluslappuset. Todella viitseliäs
askartelija nimikoi vielä kunkin lappusen ristipistoin, jotta kateelliset eivät niitä
anastaisi.
Tässäpä joitakin ideoita noin niin kuin alkajaisiksi. Kaikki ne ovat
käytettävissä vapaasti ja mielellään lähdettä mainitsematta. Ja sitten ei kun itse
kukin kehittelemään ikiomia oivalluksia.
Itse tehty on sentään aina itse tehty, ja lahjassahan ei tärkeintä ole sen
rahallinen arvo vaan kaunis ajatus.