Parhaillaan eletään jännittäviä hetkiä, sillä tupon synty ratkeaa lehden ilmestymispäivänä. 15.12. klo 16 mennessä liittojen on ilmoitettava, ovatko ne solmineet tupon mukaiset työehtosopimukset. Jos kattavuus on riittävä, tuposopimus voidaan allekirjoittaa.

Neuvottelutulos syntyi lopulta lähes aikataulussa, vaikka näkemyserot olivat tällä kierroksella poikkeuksellisen suuria erityisesti liittyen palkkarakenteeseen ja palkankorotusten tasoon. Sopimuskaudeksi esitetään 2,5 vuotta niin, että sopimus alkaa 16.2.2005 ja päättyy vasta 30.9.2007. Palkankorotukset maksetaan maaliskuun alussa 2005 ja kesäkuun alussa 2006.

Solidaarinen profiili säilyy

SAK:ssa tyytyväisyyttä
on herättänyt se, että neuvottelutuloksessa onnistuttiin torjumaan työnantajien pyrkimystä heikentää palkkaratkaisun solidaarisuutta.

– Neuvottelutulos sisältää solidaarisen elementin molemmille vuosille, vaikka ratkaisu ei ole yhtä solidaarinen kuin voimassa olevassa tupossa.
Tulosta voi kuitenkin pitää hyvänä, kun ottaa huomioon palkkaratkaisun solidaarisuusasteesta ja oikeudenmukaisuudesta vallinneen suuren näkemyseron neuvotteluissa, sanoi SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen neuvottelutuloksen synnyttyä.

Työantajat vaativat neuvotteluissa lähes loppuun asti Akavan säestyksellä pelkästään prosenttipohjaisia palkankorotuksia ja luopumista tasa-arvoerästä.

Palkankorotusten taso on Ihalaisen mukaan hyvä, kun lähtökohtana oli työnantajien alun perin ajama 0,5 prosentin korotus. Nyt sovituilla korotusprosenteilla työvoimakustannukset kehittyvät Suomessa suunnilleen samaa tahtia kuin euroalueella keskimäärin.

Neuvotteluissa onnistuttiin torjumaan työnantajien esitykset lakko-oikeuden rajoittamisesta ja palkkojen päättämisestä yritystasolla. Liittoerän siirtämistä paikallisesti päätettäväksi työnantaja vaati neuvottelujen loppusuoralle asti.

Ostovoima kasvaa

Neuvotteluissa palkkarakenteesta
päädyttiin kompromissiin. Ensimmäisen vuoden korotukset noudattavat perinteistä sekalinjaa,
toisena vuotena korotukset ovat prosenttipohjaisia. Palkankorotusten kustannusvaikutus on
v. 2005 2,5 prosenttia ja 2006 2,1 prosenttia. Palkankorotukset sisältävät liittoerän molempina sopimusvuosina.
Tasa-arvoerä sisältyy vain vuoteen 2006.

SAK:ssa arvioidaan palkansaajien ostovoiman nousevan sopimuskauden aikana noin seitsemällä prosentilla. Ensi ja seuraavana vuonna ostovoima nousee arvioiden mukaan vuosittain noin kaksi prosenttia. Työllisyyden paranemisen myötä palkansaajien ostovoima voi kasvaa sopimuskaudella jopa kolmen prosentin vuosivauhtia.

Sopimus sisältää voimassa olevan tupon kaltaisen kirjauksen ohjepalkoista, kirjauksen liittoerän käytöstä sekä indeksiehdon ja ansiokehityslausekkeen.

Tulospalkkauksen käyttöönoton pelisäännöistä sopiminen osoittautui tälläkin kertaa mahdottomaksi tehtäväksi. Pieni askel asiassa kuitenkin otettiin osana paikallisen sopimisen kehittämistä.

Irtisanottaville muutosturvaa

Tupon laatupakettia puheenjohtaja Ihalainen kuvaa painavaksi. SAK:n muutosturvalle asettamat tavoitteet toteutuivat lähes kokonaan. Myös luottamushenkilöiden asemaan on tulossa selkeitä parannuksia. Tilaajan vastuuseen ja ammattiliittojen kanneoikeuteen liittyvissä tavoitteissa saatiin pää auki työnantajan voimakkaasta vastustuksesta huolimatta.

Muutosturvapaketti tuo taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanotuille yksityisen ja julkisen sektorin työntekijöille ja myös osalle määräaikaisia työntekijöitä oikeuden henkilökohtaiseen työllistymisohjelmaan. Työllistymisohjelmaan osallistuville on luvassa myös 5–20 päivän palkallinen vapaa irtisanomisaikana ja korotettu koulutustuki irtisanomisen jälkeen. Korotetun koulutustuen työnantajat kustantavat kollektiivisesti. Työllistymisohjelman laatii työvoimaviranomainen. Korotettu koulutustuki maksetaan työttömyyskassasta ja se rahoitetaan korottamalla työnantajilta perittävää työttömyysvakuutusmaksua.

Ohjelman piiriin pääsy edellyttää kolmen vuoden työhistoriaa. Määräaikaisilla työntekijöillä edellytyksenä on kolmen vuoden työhistoria saman työnantajan palveluksessa yhdessä tai useammassa työsuhteessa. Palkallisen vapaan pituus riippuu irtisanottavan irtisanomisajasta. Korotettua koulutustukea voi saada maksimissaan 185 päivää. Tuki lisää 2 000 euroa kuukaudessa ansainneen irtisanotun kuukausituloja noin 300 eurolla. Tällä tulotasolla ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha ja korotettu koulutustuki ovat yhteensä noin 1 408 euroa kuukaudessa.

Tilaajan vastuuta mm. alihankinta ja vuokratyövoiman käyttötilanteissa lisätään liittyen työsuhteen ehtoihin, veroihin ja sosiaaliturvamaksuihin. Neuvottelutuloksessa esitetään työryhmiä, joiden tehtävänä on tehdä tilaajan vastuun lisäämisen edellyttämät sopimus- ja lakimuutokset sekä miettiä menettelytapoja, joilla harmaata taloutta voidaan estää.

Ammattiliittojen kanneoikeus osoittautui työnantajille punaiseksi vaatteeksi. Kanneoikeutta ryhdytään nyt kuitenkin selvittämään ulkomaalaisten työntekijöiden osalta kolmikantaisessa työryhmässä. Niin tilaajan vastuu kuin ammattiliittojen kanneoikeus ovat jo käytössä useissa EU-maissa.

Luottamushenkilöille enemmän tietoa

Luottamushenkilöiden aseman parantamisessa edettiin erityisesti työsuojeluvaltuutettujen osalta. Neuvottelutuloksessa sovittiin luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen keskinäisen aseman tasavertaistamisesta. Tämä koskee koulutusmahdollisuuksia, ajankäyttöä ja korvauksia.

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tiedonsaantioikeuksia työvoiman käytöstä sovittiin lisättäväksi. Tämä pitää sisällään mm. tiedot palkkauksesta ja käytössä olevista palkkausjärjestelmistä sekä työvoiman käyttötavoista. Jatkossa luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen on saatava tiedot esimerkiksi työpaikan määräaikaisista työntekijöistä ja vuokratyöntekijöistä.

Luottamushenkilöiden koulutusmahdollisuuksia parannetaan tuottamalla työntekijöiden ja työnantajien edustajille yhteinen koulutusaineisto. Lisäksi verkko-opetus otetaan osaksi luottamushenkilöiden koulutusta.

Koulutusta ja tasa-arvoa edistetään

Neuvotteluissa sovittiin myös koulutukseen liittyvistä toimenpiteistä. Näitä ovat mm. ammattitutkintostipendin korottaminen sadalla eurolla 330 euroon ja stipendin alaikärajan poistaminen ja yläikärajan nostaminen 63 vuoteen. Valtion tupon kylkiäiseksi liittämään vero- ja investointipakettiin sisältyy useita osaamisen vahvistamiseen liittyviä toimia mm. ammatillisen aikuiskoulutuksen määrärahojen lisääminen.

Tupoihin on perinteisesti liittynyt myös tasa-arvoa edistäviä toimia ja näin on nytkin. Neuvotteluissa sovittiin samapalkkaisuusohjelmien edistämisestä ja työn vaativuuden arviointiin perustuvien palkkausjärjestelmien kehittämisestä. Tasa-arvosuunnitelmien toteuttamista edistetään tiedotushankkeella ja työehtosopimusten sukupuolivaikutusten arvioinnista laaditaan suositus.

Neuvotteluissa sovittiin uutena elementtinä tupoon paikallisen sopimisen kehittämisestä. Aloite tuli työnantajilta mutta myös palkansaajapuolella asiaan on kiinnostusta. Työantajien alkuperäisenä tavoitteena oli yrityskohtaisen sopimisen voimakas lisääminen. Nyt päädyttiin selvitystyöhön, jonka pohjalta paikallista sopimista voidaan jatkossa kehittää.

Alakohtaisesti selvitettäviä asioita ovat osapuolten listauksen mukaan mm. työaikakysymykset, alihankinnan pelisäännöt, markkinatilanteen arvioiminen ja palkkaus- ja sopimusjärjestelmän kehittäminen.

Valtiolta vero- ja investointipaketti

Hallitus on luvannut tupon kylkiäisiksi muhkean 1,7 miljardin euron veronkevennyspaketin. Tuloverojen osuus koko hallituskauden kattavasta paketista on 1,3 miljardia euroa. Käytännössä veronkevennykset jäävät vuosille 2006 ja 2007, sillä ensi vuonna kevennys lähinnä kompensoi muiden maksujen noususta aiheutuvan verojen kiristymisen.

Valtion investointipaketti sisältää mm. SAK:n esittämiä tie- ja ratahankkeita sekä lisäpanostuksia tutkimus- ja tuotekehitykseen ja osaamiseen. Harmaan talouden torjuntaan on myös luvassa lisää rahaa.

Pirjo Pajunen

Eri väestöryhmät ovat varsin yksimielisesti tupon kannalla. Innokkaimpia kannattajia ovat toimihenkilöt, joista kaksi kolmesta asettuu tupon kannalle. Työväestöstä reilu puolet kertoo pitävänsä tupoa parhaana vaihtoehtona.

Suomen Gallup haastatteli SAK:n toimeksiannosta 500 suomalaista välittömästi neuvottelutuloksen syntymisen jälkeen marras-joulukuun vaihteessa. Kyselyn virhemarginaali on 4,5 prosenttia.

Vastanneet kiittelevät muutosturvasta tehtyä ratkaisua. Kahdeksan kymmenestä pitää hyvänä, että tupossa parannetaan irtisanottujen asemaa.