Hämeenlinnan työvoimatoimisto tuli mukaan työvoiman palvelukeskusten kokeiluun 1.5.2002 ja toiminta vakinaistettiin tämän vuoden alusta. Mutta johtavan työvoimaohjaajan Tarja Vikmanin mukaan yhteistyö sosiaalitoimen ja Kelan kanssa ei ollut vierasta aikaisemminkaan, sillä asiakkaat ovat yhteisiä. Työmarkkinatuella elävä tarvitsee lähes poikkeuksetta niin Kelan asumistukea kuin sosiaalitoimen toimeentulotukeakin.

– Virkamiehet tekevät oman hallinnonalansa työtä, mutta tietämys on karttunut myös muista aloista. Yhteistyön, käytännössä tiimi- tai parityön tekeminen on nyt helpompaa, kun asiakkaan tilannetta voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti yli hallinnonrajojen, toteaa työvoimapalvelukeskuksen johtaja Risto Jokinen, joka tulee sosiaalitoimen puolelta ja on Hämeenlinnan kaupungin palkkalistoilla.

Työvoimahallinnon palveluksessa oleva Tarja Vikman korostaa, että kaikkein eniten uudistus näkyy asiakkaan kannalta. Hänen työ- ja koulutusmahdollisuudet, asumis-, kuntoutustuet, mahdolliset eläkeselvitykset ja muut voidaan hoitaa salata istumalta. Jopa asiakkaita on saateltu lääkäriinkin. Nuoret, usein koulutuksesta pudonneet ja syrjäytymisvaarassa olevat tarvitsevat erityistä tukea ja heidän kanssaan tehdään työllistymispolkuja.

Tiimit asiakkaan tarpeiden mukaan

– Meillä kootaan asiakkaan tarpeen mukaan tiimi, joka on yhdessä selvittämässä asiakkaan tilannetta. Juuri naapurihuoneessa oli työvoimaohjaajan ja sosiaalityöntekijän lisäksi myös tukiasumisen asiantuntija. Tiimit kootaan tarpeen mukaan, mutta tavallisin yhdistelmä on työvoimaohjaaja ja sosiaalityöntekijä. Kelan työntekijällä on huone palvelukeskuksessa ja joskus selvittelyssä on mukana joku kolmannen sektorin työntekijäkin, sillä se tarjoaa meille niin koulutusta kuin tukityö- tai harjoittelupaikkojakin, toteaa Vikman.

Palelukeskus palvelee myös seitsemää ympäristökuntaa, joissa osassa on joko vakinaisia tai satunnaisia palveluaikoja. Palvelukeskusten asiakkaina ovat pitkäaikaistyöttömät. Noin puolet Hämeenlinnan palvelukeskuksen asiakkaista on alle 25-vuotiaita nuoria. Palvelukeskuksen kustannukset maksetaan puoliksi kuntien ja työvoimahallinnon kesken. Kuntapuolen kulut jaetaan sen mukaan, kuinka paljon niillä on työmarkkinatuella olevia.

Hämeenlinnan seudun työvoiman palvelukeskuksessa työskentelee seitsemän työvoimaohjaajaa, Kelan vakuutussihteeri on toimistolla neljä päivää viikossa, kuusi Hämeenlinnan kaupungin sosiaalityöntekijää, joista kolme hoitaa toimeentulotukiasioita, sekä kaupungin tuetusta työllistämisestä vastaava henkilö. Ja lisäresurssina ovat palvelukeskuksen alueen muiden kuntien sosiaalityöntekijät, sillä he ovat tiimissä mukana työvoimaohjaajan rinnalla silloin kun asiakas tulee ympäristökunnista. Periaatteena on, että mukana selvitystyössä on aina oman kunnan sosiaalityöntekijä.

Tavoitteena aktivoituminen

Niin Risto Jokinen kuin Tarja Vikmankin korostavat, että heidän tärkein tehtävä on saada asiakkaat aktivoitua. Kaikkia – likimainkaan – ei pystytä työllistämään, varsinkaan normaaleille työmarkkinoille, mutta erilaisilla aktiivisuutta lisäävillä toimilla voidaan alentaa kynnyksiä työhön ja koulutukseen. Usein aktiivitoimet auttavat asiakasta saamaan otteen omasta elämästään. Se on jo ensimmäinen askel.

– Pitkäaikaistyöttömän tilanne on usein hankala. He ovat tainnutettuja, masentuneita, turhautuneita ja köyhiä. Vaikka asiat olisivat olleet töissä ollessa hyvin, niin pitkittynyt työttömyys ja sen mukanaan tuomat taloudelliset ongelmat lisäävät henkistä kuormitusta. Monelle onkin tärkeää, että voi nähdä jonkinlaista valoa tulevaisuudessa, toteaa Vikman.

– Mutta myös sairaan ja selvästi työkyvyttömän henkilön pääsy vihdoinkin eläkkeelle on itsetuntoa kohentava asia. Monelle asiakkaalle on tärkeää jo se, että hän voi tulla keskustelemaan jonkun kanssa, jonkun, joka keskittyy hänen asioihinsa. Tässä on havainnut, että viranomainen on monelle ainut omainen, arvioi Jokinen.

Jokinen ja Vikman korostavat, että kaikenlainen osallistumisen edistäminen on tärkeää työttömän usein lannistetulle itsetunnolle. Heilläkin on oikeus olla yhteiskunnan täysivaltaisia kansalaisia.

Tarvitaan lisää matalan kynnyksen työpaikkoja

Työvoiman palvelukeskuksessa tehdään asiakkaille aktivoivat suunnitelmat ja polut. Ne sisältävät monenlaisia toimia, sillä pitkäaikaistyöttömän työllistyminen on pitkä tie. Tarvitaan kuntoutusta, koulutusta, tukityötä, harjoittelua ja lisäksi pitää huolehtia hänen toimeentulostaan.

– Vaikka toimiston asiakaskunta on vaikeimmin työllistettävää, niin kuitenkin tänä vuonna on sitä kautta 32 henkilöä löytänyt paikkansa vapailta työmarkkinoilta. Erilaisiin muihin aktiivitoimiin, työllistetyksi tai koulutukseen on päässyt noin 350 pitkäaikaistyötöntä. Etenkin nuorten ammattitaidon hankkimiseksi on satsattu koulutukseen ja työpajatyyppiseen ammattitaidon hankkimiseen, korostaa Vikman.

Tarja Vikman kuitenkin valittaa, että normaali työllistymisen kynnys on tänä päivänä hirvittävän korkea. Työnantajat haluavat täysin valmiita työntekijöitä. Aikaisemmin Vikmanin mukaan työnantajat olivat enemmän halukkaita kouluttamaan uuttaa työntekijää ammatin saloihin.

– Meillä tarvittaisiin myös enemmän matalan kynnyksen työpaikkoja. Lisäksi pitäisi satsata enemmän päihde- ja mielenterveyspalveluihin, sillä työttömyyden aiheuttamia ongelmia pitäisi kyetä hoitamaan. Hämeenlinnaan tarvittaisiin lisää erilaisia tukityöpaikkoja ja sosiaalisen yrityksenkin mahdollisuutta parhaillaan selvitellään, kertoo Vikman.

Aino Pietarinen
Teksti ja kuva