Jaana Manninen PAMista muistutti osa-aikatyön ongelmista. Kaupan alalla osa-aikaisia on 30 prosenttia, päivittäistavarakaupassa jo kaksi kolmannesta ja siivousalalla jopa 80 prosentti on osa-aikatyössä. Hänen mukaansa hyvin monen työtunteja voitaisiin lisätä, jos vain työnantajalla olisi siihen halua.

– Vaatimuslistalla on vähitään neljän tunnin työaika tai ainakin palkkaa pitäisi maksaa vähintään neljän tunnin työjaksolta. Vaatimus ei ole kohtuuton, sillä kaupalla menee hyvin ja Keskokin jakaa ylimääräisiä osinkoja.

Pirkko Vertti KTV:stä totesi kunnissa olevan 22 prosenttia määräaikaisia ja valtiolla 24 prosenttia. Kysymys ei ole vapaaehtoisesta valinnasta, koska kaksi kolmannesta tekee pätkätyötä pakosta. Siksi on täärkeää saada muutosturvan piiriin myös ketjutetussa määräaikaisissa pätkätöissä olevat.

– Jos perheen toimeentulo pätkien varassa, niin tuskin Vanhasen toiveet perheiden lapsiluvun kasvusta toteutuvat, arvioi Vertti.

Viestintäalan ammattiliiton Reijo Korhonen kiinnitti huomion pätkätöiden aiheuttamiin toimeentulo-ongelmiin. AKT puuttui hänen mukaansa työtaistelulla tärkeän asiaan, jolal on merkitystä monille aloille. Hän myös muistutti, että paikallista sopimista ei usein erota sanelusta.

KTV:n Harri Siitonen muistutti, että kulunut syksykin on osittanut muutosturvan tarpeen. Paikallista sopimusta hän varoitti lisäämään vain hyvin harkiten.

Hannele Vuorio SEL:stä vastustaa paikallisen sopimisen laajentamista, koska se on hänen mukaansa käytännössä paikallista sanelua. Käytännössä asiat eivät etene työntekijän edun mukaisesti.

Tilaajavastuu auttaa rehellistä yrittäjää

Lars-Olof Karlström Metalliliitosta piti käsittämättömänä työnantajien suhtautumista tilaajavastuuseen.

– Asian huono etenemisen on väärä viesti harmaan talouden toimijoille. Kummalla puolella EK on – harmaan talouden vai rehellisten yrittäjien.

Metallin Keijo Larila ihmetteli, miksi työnantajat vastustavat tilaajavastuuta ja kanneoikeutta. Ilman niitä harmaan talouden versot vain leviävät. On jo löydetty pimeitä yhtiöitä pääministerin virka-asunnonkin työmaalta – kuvaannollista?

Myös saman liiton Sari Helminen kummasteli, ovatko työnantajat harmaan talouden tukimiehiä vain rehellisten yrittäjien tukijoita.

Rakennusliiton Jouni Kormu paheksui uuden EK:n tiukentunutta linjaa. Hän ihmetteli, miksei tilaajavastuu mene läpi. Huijarithan siinä haluttaisiin kiinni, eikä se veisi rahaa.

VAL:n Hannu Viherpuro korosti laatupaketin merkitystä. Tilaajavastuu on hänen mukaansa saatava käytännöksi, sillä kilpailuttaminen on tullut joka alalle. Liikelaitostaminen, yhtiöittäminen, ulkoistaminen, yksityistäminen – tuttua kaikille.

Jukka Kärnä Metalliliitosta piti tarpeellisena neuvottelujen katsomista loppuun.

Kokonaisratkaisua hän piti vastuullisena vaihtoehtona. Paperin työnantajat tekivät omat ratkaisunsa, He haluavat ulosliputtaa kunnossapidon ja siivouksen. Sille tienne ei pidä lähteä.

– Tässä avataan anarkismille ja syndikalismille. Ja vain vahvat pärjäävät. Meidän ei pidä ottaa mallia Keski-Euroopasta.

Malttitupojen rahat osinkoihin?

Pasi Kallio Kemianliitosta listasi viime tupojen saavutuksia. Keskinkertaisia tupoja, joilla on haluttu parantaa työllisyyttä, mutta työllistämisen sijaan yritykset lisäävä t pätkätöitä ja maksavat osinkoja.

Esa Pitkälä AKT:stä totesi vallanpitäjien hakevat globalisaatiotyöryhmillä vain oikeutusta kyykyttää kansaa. Tarjotaan enää vain pätkätöitä.

– Tätä oikeistolaista hyökkäystä ei edes yritetä torjua. Nyt olisi riuskempien otteiden aika.

Saman liiton Veijo Tomperi muistutti ay-liikkeen nostaneen Suomea lamasta. Tehtiin hyviä tupoja, mutta liikevoitot kasvoivat ja yrityksiä saneerattiin. Mihin rahat katosivat? Suomalaiset yritykset eivät investoi enää kotimaahan ja osinkotulot vain kasvavat.

KTV:n Juha Bilund muisteli että tupojen sanottiin työllistävän ja tukevan ostovoimaa, mutta väkeä vaan irtisanotaan ja osinkoja maksetaan. Palkkatulojen osuus kansantulosta kaventuu ja pääomatulojen osuus kasvaa. Ja sitten hän ehdotti puolta korkeampia palkankorotuksia.

Metallin Ahti Santaharju totesi globalisaatiotyöryhmän työelämäajatusten olevan kaukana työntekijöiden näkemyksistä. Hän ihmetteli myös uutisia, joiden mukaan Tekes on jakanut ilmaista rahaa yrityksille, jotka jakavat niitä parhaillaan omistajille.

Rakennusliiton Seppo Koskisen mukaan kuljetusalan työntelijät saivat merkittävän tuloksen.

– Alan työnantajaliitto kieltäytyi kategorisesti keskustelusta. Miten ihmeessä silloin neuvotellaan ja sovitaan, jos ei edes keskustella? Asia on tärkeä. Työsuhteen pirstominen on todellisuutta muillakin aloilla.

Aino Pietarinen
Foto: Hilkka Jukarainen

PAMin mielestä SAK:n on pyrittävä saamaan ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat TT–SAK:n yleissopimuksen määräykset voimaan myös palvelualoilla, etsittävä keinoja saada vuokratyöntekijät vakinaiseen työsuhteeseen, selvitettävä vuokrafirmojen luottamusmiesjärjestelmiä ja mahdollisuuksia oikeuttaa käyttäjäfirman luotot edustamaan myös vuokratyöntekijöitä.

SEL liikkuu tavoitteineen samoilla laduilla, mutta haluaisi lisäksi käyttäjäfirman pääluotolle lakisääteisen vuokratyöntekijöiden valvontaoikeuden.

Kemianliitto kääntyi jo toistamiseen valtuuston puoleen aloitteellaan alentaa katkeamatonta kolmivuoroa tekevien eläkeikä 60 vuoteen. Liitto muistutti, että klo 23–06 työtä tekee Suomessa noin 350 000 palkollista ja että sopeutuminen yötyöhön vaikeutuu merkittävästi heti 40 ikävuoden jälkeen.

Valtuusto hyväksyi myös Metallin ja VTY:n aloitteen, joka velvoittaa SAK:ta nopeuttamaan Rajavartiolaitoksen venekaluston uusintaa.

Liittoedustajille puhunut Santamäki-Vuori lainasi maailmankuulua amerikkalaista ekonomistia Paul Krugmania, joka on verrannut veronkevennyksiä lahjaan, joka maksetaan lahjan saajan luottokortilla.

– Mittavia veronkevennyksiä nyt esittävät virkamiehet ja asiantuntijat pitävät usein itseään taloudellisen järjen edustajina. Heille demokratia ja kansalaismielipide näyttäytyvät vain valistuneen toiminnan rasitteena. Kuitenkin päätöksentekijöiden tulisi pitää etusijalla kansalaisten arvostamaa sosiaalista turvallisuutta ja hyvinvointia.

Tuire Santamäki-Vuori torjui myös kaikki pyrkimykset pidentää työaikaa. Siihen ei ole hänestä perusteita sen paremmin hyvinvoinnin kuin taloudenkaan kannalta. Pitempi työaika päinvastoin heikentäisi työn tuottavuuden kasvua.

Sen sijaan työelämään tarvittaisiin lisää vastavuoroista, siis myös työntekijälähtöistä työaikojen joustoa.

– Pompottelu pätkätyösuhteilla sekä työvuorolistojen huono suunnittelu ovat työnantajien vallankäyttöä, joka vie pohjan ihmisten ja perheiden oman ajan ja elämän hallinnalta. Se on lyhytnäköistä henkilöstöpolitiikkaa, jonka seuraukset tulevat ajan oloon kalliiksi koko yhteiskunnalle.

Tuire Santamäki-Vuoren mielestä myös lukuisat esimerkit yritysten omistajien ja johdon ahneudesta ja voitollisten yritysten piittaamattomuus lietsovat työntekijöissä moraalista katkeruutta, joka voi purkaantua yllättäen ja vimmaisestikin.