Tavallisena päivänä sulan maan aikaan meillä käy 150–200 asiasta päivässä, aluepäällikkö Tapani Nurminen kertoo.

Tyypillinen kotinurkista koluttu kuorma sisälsi tietokoneen, jääkaapin ja pakastimen. Kylkiäisinä tuotiin muiden muassa ruostuneita putkia, polkupyörän raatoja, kuhmuisia kattiloita, sähkölämmittimiä ja vanhoja silitysrautoja. Voimassa olevan hinnaston mukaan parilla kylmäkoneella ja yhdellä tietokoneella säästi teemapäivänä mukavat 43 euroa.

Arto Dahl roudasi romuttamolle vaimonsa työkaverin ullakolle kertynyttä roinaa.

– Tavaroiden omistajalle ei ole autoa. Hän järjesti kärryn ja minä toimin kuljetusapuna, mies kertoo.

Dahlin mielestä ilmaiskampanjoita saisi olla niin paljon, että kenenkään ei tarvitsi ainakaan maksua kiertääkseen kipata metalliromuja metsään.

Jyväskylän palvelupisteen kautta kulkee 25 000–40 000 tonnia metalliromua vuodessa. Valtaosa mustasta teräksestä tulee teollisuudesta. Metso Paperin tuotantoketju on Keski-Suomen merkittävin yksittäinen kierrätysmetallin tuottaja.

Koneista ja laitteista osa puretaan ja lajitellaan jo palvelupisteessä. Haitallisia kaasuja tai kemikaaleja sisältävät metallit kuten kylmälaitteet viedään Riihimäelle Ekokemin ongelmajätelaitokselle. Sähköelektroniikka ja monimetallit lajitellaan, murskataan ja jaotellaan uusiokäyttöä varten Kuusakosken Heinolan tehtailla.

– Metallin kierrättäminen on Suomessa helppoa, sillä eri tasoisia keräyspisteitä on runsaasti. Metallit kestävät sulattamista lähes loputtomiin. Kierrättäminen säästää energiaa 60–95 prosenttia maasta kaivettuun ja rikastettuun metalliin verrattuna, Nurminen sanoo.

Loppuun palvelleiden kodinkoneiden kanssa tuskaileva laskee toisin, sillä jääkaapin tai tietokoneen tuominen romuttamolle tai kaatopaikalle maksaa vähintään kympin.

– Kotinurkista alkaa löytyä kummasti romua, kun sen saa kierrättää ilmaiseksi. Monet ovat tuoneet omien tavaroidensa lisäksi myös naapureiden ja ystävien tavaroita. Kimppatoimitus on hieno juttu, Nurminen tuumaa.

– Meillä on jo kolmas reissu tänä päivänä. Tässä kuormassa on oman lisäksi kolmen mummon jääkaapit. Omasta huushollista toimme pari televisiota, sähkölämmittimiä, tietokoneen osia ja vanhan silitysraudan, toivakkalaiset Anne ja Jouni Paavolainen esittelevät kuormaansa.

– Vastaavia kampanjoita on ollut myös kaatopaikoilla. Tällä kertaa leikkasimme kampanjailmoituksen talteen. Nyt ei tarvitse lukea lehdestä, että keräys oli eilen, Paavolaiset tuumaavat.

Heinolan sulattamolla erotellusta alumiinista osa palaa Alteams Oy:n tehtaalle Jyväskylään. Kuusakosken valimoryhmään kuuluva Alteams valmistaa alumiinista ja magnesiumista painevaluja mm. tietoliikenne- ja autoteollisuudelle. Alteamsilla on tehtaat myös Laihialla, Lopella ja Ruovedellä sekä Kiinassa ja Ruotsissa.

– Käytämme pelkästään täällä Jyväskylässä noin 3 000 tonnia kierrätysalumiinia vuodessa. Valmistamme esimerkiksi tukiasemien runkoja, kanavasuodattimia, teholähteiden osia ja kännykän runkoja, kehityspäällikkö Heikki Heinänen kertoo.

Magnesiumvaluissa käytetään kierrätysharkkojen lisäksi primääriharkkoja, alumiinivalut tehdään kokonaan kierrätysmateriaalista. Alumiini kiertää myös Jyväskylässä:

– Harkkojen ohella sulassa käytetään omassa tuotannossa syntyviä valukanavia ja viallisia kappaleita, Heinänen kertoo.

Kierrättämisen ideaan kuuluu, että tavara liikkuu molempiin suuntiin. Kuusakoski myy käyttörautaa eli kakkoslaatua myös yksittäiselle kuluttajalle.

– Jos sopiva putken pätkä tai levy löytyy, tehdään kaupat. Ainoastaan teollisuuden kanssa tuhottavaksi sovittu metalli ja ongelmajätteet eivät ole kaupan, Nurminen kertoo.

Irene Pakkanen