Työllisiä on alkuvuodesta ollut keskimäärin 20 000 henkeä vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana ja työllisyyden kehityssuunnasta kertova trendisarja on edelleen laskussa. Heikko työllisyystilanne ei kuitenkaan ole nostanut työttömyyslukuja. Alkuvuoden työttömyysaste on pysynyt samalla tasolla kuin viime vuonna. Tämä johtuu siitä, että vaimea työvoiman kysyntä on saanut väkeä siirtymään työmarkkinoiden ulkopuolelle jopa yllättävän paljon. Työvoimaan on kuulunut yli 20 000 henkeä vähemmän kuin edellisvuonna.

Heikointa työllisyyskehitys on edelleen ollut teollisuudessa, jonka työllistämä joukko on alkuvuodesta ollut noin 19 000 pienempi viime vuoteen verrattuna. Työllisten määrän väheneminen on jatkunut nopeana myös maa- ja metsätaloudessa. Hotelli- ja ravintola-alan työlliset ovat vähentyneet yli 8 000:lla. Myös mm. rakentamisen ja rahoituksen alat ovat työllistänet edellisvuotta vähemmän. Vastapainoksi työllisten määrä on kasvanut tietyillä palvelusektoriin kuuluvilla aloilla, eniten julkisissa ja muissa palveluissa sekä kaupan alalla ja liikenteessä. Heikko työvoiman kysyntä on tänä vuonna näkynyt selkeästi enemmän naisten kuin miesten työllisyydessä.

Miksi sitten voisi pikkuhiljaa alkaa odottaa käännettä parempaan myös työllisyysluvuissa? Kokonaistuotantoluvut osoittavat Suomen talouden olevan kasvussa. Kasvu on pohjautunut erityisesti vahvaan kotimarkkinakysyntään. Yksityisen kulutuksen kasvu on näkynyt kaupan myynnin reippaissa kasvuluvuissa. Paremmasta kertoo sekin, että yksityinen palvelusektori on ilmoittanut työllistävänsä tänä vuonna jopa 10 000 kesätyöntekijää enemmän kuin viime vuonna. Teollisuustuotanto polki vielä alkuvuodesta paikallaan, mutta suhdannetiedustelujen mukaan sielläkin näkemys suhdannetilanteesta on parantunut asteittain kevään kuluessa. Rakentamisen alalla työllisyyden heikkeneminen näyttäisi olevan pysähtymässä uusimpien kausivaihteluista tasoitettujen lukujen mukaan. Myös tuotantolukujen mukaan rakentamisen työllisyyden piristymistä voisi alkaa odottaa.

Tunnetusti työllisyys ja työtunnit reagoivat viiveellä tuotannon muutoksiin. Kuka muistaa vielä sen, että pari vuotta sitten tuotantolukujen heikentyminen ei näkynyt heti työllisyysluvuissa, vaan yritykset pitivät alkuvaiheessa kiinni työvoimastaan? Samoin on odotettavissa nytkin, että talouskasvun piristyminen näkyy vasta viiveellä työllisyydessä.

Positiivisena merkkinä viimeisimmissä työmarkkinaluvuissa voi pitää sitä, että kausivaihtelusta tasoitettu palkansaajien määrä on kääntynyt ensimmäistä kertaa nousuun reiluun vuoteen.

Tulevan työllisyyskehityksen kannalta olisi tärkeä saada myös investoinnit jälleen käynnistymään kunnolla. Siinä suhteessa näkymät eivät vielä ole kovin valoisia ainakaan teollisuuden puolella. Teollisuuden ja Työnantajien kesäkuun investointitiedustelussa näkymät teollisuuden kiinteiden investointien kehityksestä olivat pessimistisemmät kuin vielä alkuvuodesta, ja investointiaste teollisuudessa on jäämässä ennätyksellisen alhaiselle tasolle kuluvanakin vuonna.