Kierrätys on taloudellisesti yhteiskunnan etu ja ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto. Jäte on usein käyttökelpoista raaka-ainetta. Paperi menee paperiteollisuuden raaka-aineeksi ja samalla säästetään metsiä. Metsäteollisuus käyttää pitkälti hyödyksi oman jätteensä. Sivutuotteena syntyy sähköäkin yhden ydinvoimalan verran. Metallijäte saadaan kohtalaisesti kiertoon, koska metallit ovat arvokkaita ja näin niiden erotteleminen on kannattavaa.

Jätehuolto ja kierrätys on jo nyt Suomessa yli miljardin euron bisnes, ja kasvunäkymät ovat hyvät. Suomalaisia alan innovaatioita viedään jo maailmalle, mutta kasvulle on tilaa kotimaassakin. Kotitalouksissa kertyvästä yhdyskuntajätteestä viedään EU-maissa kaatopaikoille noin 60 prosenttia. Uusissa jäsenmaissa, joissa nyt liki kaikki jäte menee kaatopaikoille, arvioidaan jätteen määrän kasvavan elintason noustessa.

Jäte, kierrätys ja uusiokäyttö ei ole ympäristönäpertelyä vaan iso taloudellinen kysymys. Kaatopaikoille kärrättäviä kuormia voidaan pienentää, joku saa käyttöönsä edullisesti kierrätetyn tietokoneen tai huonekaluja, moni pyyhkii nenäänsä vaaleasta toimistopaperista valmistettuun pehmopaperiin ja Nokian kännykässäkin on ainakin kierrätettyä alumiinia. Ja kaikki voittavat. Kaatopaikkajätteen määrä vähenee, moni saa edullisia tuotteita ja teollisuus raaka-ainetta, lisäksi koko prosessilla on melkoinen työllistävä vaikutus.

Kierrätys ja uusiokäyttö on kestävää kehitystä. Se on yksi rakennuspuu paremman tulevaisuuden tavoittelussa. Kestävä kehitys on SAK:n viime vuosien kannanotoissa tai puheenvuoroissa kaventunut lähinnä ydinvoimapuheenvuoroiksi. Kuitenkin kierrätyksestä ja uusiokäytöstä saattaa vielä nousta merkittävä "jäteklusteri", jonka tuotteita viedään ja joka työllistää huomattavasti nykyistä enemmän.

"Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävä kehitys edellyttää sekä taloudellisten, sosiaalisten (ihmisten toimeentulon) että ympäristötekijöiden yhteistä huomioonottamista." Näin määriteltiin kestävä kehitys palkansaajajärjestöjen yhteisessä seminaarissa viime syksynä.

Nyt kun uudesta ydinvoimalasta on tehty rakentamispäätökset, niin ay-liikekin voisi avartaa näkemystään kestävästä kehityksestä. Jätekuormituksen vähentäminen, uusioraaka-aineet ja tuotannossa syntyvän energian hyötykäyttö sekä alan innovaatioiden – tuotteiden ja menetelmien – kaupallistaminen ja vienti parantavat ympäristöä, säästävät luonnonvaroja ja työllistävät. Siinä sisältöä "taloudellisille, sosiaalisille ja ympäristötekijöille".