Työsuojelu ontuu laivoilla. Maissa on nykyään valistuneita työnantajia, jotka panostavat työsuojeluun ja saavuttavat hyviä tuloksia. Mutta meriltä sellaisia ei juuri löydy, sanoo Jorma Luoma, Viking Linen M/S Amorellan monivuotinen työsuojeluvaltuutettu ja laivakokki.

– Alusten turvallisuuteen kyllä panostetaan, sitä kun edellyttää kansainvälinen säännöstö. Mutta ei työsuojeluun, sanoo Luoma, ja viittaa tuki- ja liikuntaelinvaivoihin ja koko ajan lisääntyviin psyykkisiin ongelmiin, jotka ovat johtaneet sairaseläkehakemusten voimakkaaseen lisääntymiseen. Lisääntyneet ovat myös kielteiset eläkepäätökset. Lisäksi työtahti kiristyy ja henkilöstö vanhenee.

Luoma nosti ongelman esille Merimies-Unionin toukokuisessa edustajakokouksessa. Jotakin on vialla, kun sairaseläkkeelle siirtyvien miehistön jäsenten keski-ikä on miehillä 50 vuotta 8 kuukautta ja naisilla 53 vuotta 5 kuukautta.

– Laivalla työskenteleminen on kuin eläisi säilykepurkissa. Ympäristö on erilainen, henkilösuhteet kärjistyvät usein. Jos ihminen kärsii psyykkisistä ongelmista, fyysiset vaivat tulevat vuorenvarmasti perässä.

Ilmapiiri on laivoilla kovempi ja raaempi, Luoma korostaa. Lisäksi henkilökunta on laivalla koko ajan tekemisissä keskenään. Miehistö asuu kahden hengen hyteissä ja yksin pääsee olemaan periaatteessa vain vessassa.

– Esimiesten sosiaalisia taitoja pitäisi parantaa. Laivalla voisi olla vaikka sairaanhoitaja, jotta ongelmiin voitaisiin tarttua ajoissa ja pyrkiä löytämään ratkaisuja. Joku ulkopuolinen, työpsykologi tai kuraattori, voisi olla hyvä apu. Meidän laivalla olevien voi olla vaikeaa pysyä puolueettomina, jos jotkut työkaverit ottavat yhteen.

Yhteistyöllä ongelmien kimppuun

Luoma toivoo, että työntekijät ja työnantajat ryhtyisivät yhdessä määrätietoiseen työhön ongelmien ja tavoitteiden selvittämiseksi. Hyvä ajatus voisi olla vaikka kuuden Suomen lipun alla purjehtivan aluksen yhteinen työsuojelukomitea.

– Merenkulku on nykyään kovaa bisnestä. Vaikka työnantaja välittäisikin, työsuojelu tuntuu olevan tärkeysjärjestyksessä kovin alhaisella sijalla. Se voitaisiin sisällyttää alusten linjaorganisaatioon. Nyt me kokoonnutaan neljä kertaa vuodessa, eivätkä kokoukset johda mihinkään. Työntekijöiden pitäisi myös saada kunnon mahdollisuus vaikuttaa yritysterveydenhuollon toimintasuunnitelmiin, kuten laki edellyttää.

Amorellalla on tilastoitu työtapaturmia oma-aloitteisesti. Laivalla tapaturmat ovat yleensä lieviä: nyrjähdyksiä, liukastumisvammoja ja leikkaushaavoja. Valtaosa tapaturmista sattuu vapaa-aikana maissa.

Mutta riskit kasvavat myös laivalla, ellei työympäristöä paranneta.

– Työntekijämäärän on oltava oikeassa suhteessa työmäärään. Kanavat toimitusjohtajaan ja hallituksen puheenjohtajaan on saatava sellaisiksi, että me tiedämme, miten työsuojelua priorisoidaan ja siinä tarvittavat toimet toteutetaan.

Myös osa-aikaeläkkeelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle lähtevät hyötyisivät työn sisältöjen tarkistamisesta.

– Me olemme nykyään kaikki vain numeroita tuotantotavoitteissa, emme ihmisiä. Ja työtahtia kiristetään koko ajan, sanoo Luoma, joka on sitä mieltä, että myös korkeimman johdon tulisi valtakunnan tasolla kuulla herätyskelloa, joka varoittaa ihmisen aivan liian suuresta kuormituksesta työuran aikana. Ja toimia. Julistukset eivät riitä.

– Työsuojelupiirille on annettava lisäresursseja valvontaan ennen kuin on liian myöhäistä. Kuka antaa ihmisille takaisin heidän terveytensä?

Ingegerd Ekstrand

Kovat yt-neuvottelut ja omaehtoinen valmius olla 24 tuntia vuorokaudessa Unionin jäsenten käytettävissä johtivat myötäsyntyisen tunnollisuuden kanssa siihen, että pääluottamusmies sai vuosien 1999 ja 2000 vaihteessa diagnoosin "loppuunpalaminen".

300 päivän sairasloman ja uskomattomien sairaslomaa koskeneiden käänteiden jälkeen – Terttu Katilaa vaadittiin muun muassa todistamaan, ettei hän ole laivalla riskitekijä – hän palasi takaisin. Ei tosin enää pääluottamusmieheksi vaan vakinaiseen työhönsä hyttiemännäksi Finnjetille, jossa oli työskennellyt vuodesta 1986.

Kesällä Finnjet siirtyi uudelle reitille. Niin teki Terttu Katilakin. Hän on nyt hyttiemäntänä Turun ja Tukholman väliä liikennöivällä Silja Europalla.

Uupumus iski väkisin

Mutta palataanpa takaisin vuosituhannen vaihteeseen ja yt-neuvotteluihin Siljan Vaasan-laivoilla. Varustamo yritti saada laivoilta pois vanhemmat ja kalliimmat työntekijät.

– Meillä oli sopimus irtisanomisjärjestyksestä työsuhteen keston mukaan, joten yritys meni mönkään. Määräaikaiset joutuivat lähtemään, muut hoidettiin alusten välisillä siirroilla ja eläkejärjestelyillä, Katila toteaa. Ilmapiirin kovuus ja henkilöstöpoliittinen taistelu kävi kuitenkin hermoille, sillä pääluottamusmies joutui puolustamaan Unionin jäseniä aivan yksinään.

– Minusta tuntui, etten saanut kokonaisuutta hoidetuksi niin kuin olisi pitänyt, ettei kukaan ollut tyytyväinen. Lopuksi en pystynyt nukkumaan, enkä jaksanut pitää yhteyttä edes ystäviini. Lääkäri totesi, että olin palanut täysin loppuun, ja sain ammattiapua.

Paluu loppuunpalamisen jälkeen sujui yllättävän hyvin. Laivalla en huomannut minkäänlaista vastustusta. Terttu Katila uskoo, että avoimuudesta oli hänelle apua.

– Mitä enemmän puhuu vaikeistakin asioista, sitä paremmin selviää. Osa-aikaeläkettä tarjottiin, mutta Terttu kieltäytyi, koska merityövuosia oli niin vähän. Työkyvyttömyyseläkkeellekään hän ei halunnut, koska se olisi vaikuttanut eläkkeeseen lopun ikää.

– Minulla on terveen paperin, joskin jaloissa ja niskassa on hyttiemännän työstä aiheutuneita kulumia. Pidän kuntoani yllä uimalla. sanoo Terttu Katila, joka on aiemmin hiihtänyt kilpaa jopa SM-tasolla.

Luottamusmiehet tarvitsevat tukea

Terttu Katila on tehnyt töitä myös maissa. Hänet valittiin pääluottamusmieheksi Metallissa, kun hänet muiden työntekijöiden lailla, joukossa myös hänen puolisonsa, sanottiin irti järvenpääläisestä valimosta. Ay-liike puuttui asiaan, kun yritys käynnisti toiminnan uudelleen kaksi viikkoa myöhemmin.

Katila kävi Kiljavan kurssin ja teki sen jälkeen töitä maissa, kunnes päätti 40-vuotiaana suorittaa merialan peruskurssin.

Finnjetillä Katila oli ensin aluskohtainen luottamusmies ja sittemmin hän toimi Siljan noin 1 500 merimiesunionilaisen työntekijän pääluottamusmiehenä kolme kautta, vuoteen 2001. Hän on myös istunut sekä SAK:n että Merimies-Unionin valtuustossa sekä unionin hallituksessa.

– Metallissa sai luottamusmiehenä selvästi enemmän tukea. Metalli on luonut oman organisaationsa, ja myös lainsäädäntö tukee luottamusmiehiä paremmin maalla kuin merillä. Lisäksi laivat ovat työympäristönä aivan oma lukunsa, hän sanoo ja korostaa, ettei liian aktiivista luottamusmiestä aina katsota kovin hyvällä silmällä. Ei etenkään naista…

Katila viihtyy merillä, vaikka työ onkin kuluttavaa. Hänelle sosiaalinen puoli on hyvin tärkeä, seurustelu sekä matkustajien että työkavereiden kanssa.

– Henki on laivoilla valitettavasti mennyt huonommaksi sitä mukaa, kun laivat ovat suurentuneet ja määräaikaisten työntekijöiden lukumäärä on kasvanut. Myös pätkätyöt tekevät meidän työmme raskaammaksi.

Toimiessaan pääluottamusmiehenä merillä suljetussa ympäristössä Terttu Katila on joutunut menemään hätiin monta kertaa myös silloin, kun naisilla on ollut ongelmia kotonaan.

– Me naiset kannamme usein suuremman vastuun kodista. Ongelmien hoitaminen etäältä ei ole helppoa. Merenkulkualan naisten eläkeikää pitäisi laskea.

Ingegerd Ekstrand

Työhyvinvoinnin nykytilaa aluksilla samoin kuin sen kehittämistarpeita selvitettiin haastatteluilla ja erilaisilla kyselylomakkeilla. Merimieseläkekassa on myöntänyt hankkeeseen 400 000 euroa. Toimintaan itse aluksilla ei sen sijaan ole myönnetty senttiäkään.

– Viking Linella ollaan periaatteessa yhtä mieltä tavoitteista, mutta projekti on aivan liian kaukana merimiesten arjesta. TrimMarea ohjataan aivan liikaa ylhäältä, eikä se saavuta merenkulkijoita. Olemmekin siksi pikku hiljaa käynnistämässä omaa projektia, jolla päästään käytännön tasolle, kertoo Viking Linen pääluottamusmies Christer Donner.

Muutama Viking Linen aluksilla työskentelevä aktiivi kokoaa paraikaa ideoita toimintaa varten. Ehdotuksia on tehty muun muassa pelastusveneretkistä, teemailloista, urheilusta ja esimieskoulutuksesta. Syyskuussa laaditaan koulutuspaketti. yhteistyökumppanina on Merimiespalvelutoimisto ja Merimieskirkko.

– Varustamo haluaa saada käyntiin maanläheisen toiminnan käyntiin, mutta ei pyri mitenkään painostamaan aluksilla työskenteleviä treenaamaan. Tärkein on henkinen puoli, meillä on jo laivalla esim. kuntosali, vaikka tälläkin lohkolla on toki parantamisen varaa, Donner tähdentää.

IE