Jätehuolto on Suomessa osin tehokasta ja arkipäiväistä eikä
sitä edes kutsuta sillä nimellä. Tutuin kierrätyskuvio on pullonpyöritys.
Parhaimmillaan yksi lasipullo käytetään uudestaan jopa 30 kertaa ennen kuin se
toivottavasti päätyy uuden lasin raaka-aineeksi. Kierrätyksen vaihtoehto olisi
noin 190 000 tonnia lasijätettä ja 20 000 tonnia muovijätettä vuosittain.
Kaatopaikoille menevien pakkausten määrä kasvaisi yli kaksinkertaiseksi ja sitä
pitää nykyisestäkin vähentää.
Uusiokäytössä paperinkeräys on vanha juttu. Suomessa kulutetaan paperia ja
kartonkia vuodessa runsaat miljoona tonnia ja kerätään uusiokäyttöön runsaat
700 000 tonnia. Lopputonnien kerääminen alkaakin olla kallista puuhaa.
Metsäteollisuus on jätemylly
Maataloudessa jätteen hyötykäyttö on vanha tapa. 20 milj. tonnin lantakuorma menee
lähes kokonaan lannoitteeksi. Suomalaista metsäteollisuutta ei ilman tehokasta
jätteenkäsittelyä olisikaan. Metsäteollisuus käyttää jätteistään hyödyksi noin
90 %. Sen 26 miljardin kilowattitunnin sähkönkulutuksesta 11 miljardia tulee omasta
lähinnä jätteiden varassa pyörivästä sähköntuotannosta. Sama sähkömäärän
tuottamiseen tarvittaisiin heti lähes Olkiluotoon rakennettavan uuden ydinvoimalan
kokoinen laitos.
Ja hoitaa metsäteollisuus muidenkin jätteitä. Corenso tekee Varkaudessa mm.
vanhoista maito- ja mehupurkeista raaka-ainetta kartonkitehtaalle. Samalla tuotetaan
sähkö kartonkitehtaan ja 25 000 kerrostaloasunnon tarpeisiin sekä 3 000
tonnia alumiinia uusiokäyttöön.
Jätehuolto on talouden kasvuala
Suomalainen jätehuolto ja kierrätys on jo tällä hetkellä yli miljardin euron
bisnes. Tilastokeskuksen toimipaikkaluettelosta löytyy jätehuollosta runsaat 500
toimipaikkaa, joissa pyöritetään 3 200 ihmisen voimin vajaan 500 milj. euron
liikevaihtoa. Kierrätykseen on merkitty 85 toimipaikkaa, vajaat 500 työntekijää ja 124
milj. euron liikevaihto. Jätteiden ja romun tukkukauppaa harjoitetaan 400 paikassa vajaan
tuhannen henkilön voimin. Liikevaihtoa kertyy 375 milj. euroa. Ja käytettyjen tavaroiden
vähittäiskaupassakin on töissä vajaat 900 ihmistä.
Suomessakin ala kasvaa paljon muuta taloutta nopeammin, mutta se sekoittuu muuhun
talouteen. Isommat toimijat pyrkivät hallitsemaan koko prosessin jätteiden
keräyksestä, lajittelusta, kierrätyksestä ja uusiokäytöstä käyttökelvottoman
jätteen loppusijoitukseen. Eivätkä ne puhu jätehuollosta. Lassila & Tikanoja, alan
markkinajohtaja Suomessa, myy ympäristöpalveluja.
Toiset keskittyvät ketjun joihinkin osiin. Puolen miljardin euron liikevaihtoa
pyörittävä Kuusakoski on jo kaikenlaisen metallin kierrätyksen veteraani ja alan
suurimpia toimijoita maailmassa..
Ja uutta teollisuutta syntyy eikä vain kotimaan tarpeisiin. Tekesin tänä vuonna
päättyvässä ohjelmassa, jossa tavoitteena on kehittää jätevirrasta liiketoimintaa,
on mukana 140 yritystä.
Oululainen Proventia Automation on esim. kehittänyt lasertekniikan, jolla
televisioiden ja tietokonemonitorien kuvaputken lasista saadaan erotettua kaksi lasilaatua
toisistaan. Ongelmajätteistä tulee arvokasta uudelleenkäytettävää materiaalia.
Pelkästään Suomessa poistuu vuodessa käytöstä puoli miljoonaa putkea.
Huipputekniikalle kysyntää
Tekesin viime vuonna teettämä selvitys kertoi, että erilaista jätehuoltotekniikkaa
voisi EU-maihin mennä kaupaksi 8 miljardin euron edestä. Suomalaiselle teollisuudelle,
mutta myös esim. ohjelmistosuunnittelijoille löytyisi markkinarakoa etenkin jätteiden
käsittelytekniikassa, romun käsittelyssä ja kierrätystekniikassa sekä tekniikassa,
jossa jätteet imetään kiinteistöistä keräilyasemille. Biojätteet halutaan kaikki
pois kaatopaikoilta ja biopolttotekniikassa suomalaiset ovat hyviä.
Koko EU:n jätehuoltobisneksen liikevaihto on 55 miljardia euroa. Siitä noin puolet
tulee jätteenkeräyksestä. Kasvumahdollisuudet ovat isot sillä pelkästään lähinnä
kotitalouksista kertyvästä yhdyskuntajätteestä viedään EU-maissa vieläkin
kaatopaikoille n. 60 prosenttia. Etenkin uusissa jäsenmaissa jätteiden määrä tulee
elintason noustessa kasvamaan ja niissä lähes kaikki talteen saatu päätyy
kaatopaikalle. Suomalaisetkin kuskaavat sinne vielä puolisen miljardia muovikassia.
Heikki
Lehtinen