vane.jpg (302 bytes)

tee.jpg (2675 bytes)

Jätteissä on ison bisneksen paikka

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Jätehuollossa, kierrätyksessä, uusiokäytössä ja kaatopaikoissa on ison bisneksen paikka, sillä ongelmat ovat vielä valtaosin sylissä niin meillä kuin muuallakin.

Jätehuolto on Suomessa osin tehokasta ja arkipäiväistä eikä sitä edes kutsuta sillä nimellä. Tutuin kierrätyskuvio on pullonpyöritys. Parhaimmillaan yksi lasipullo käytetään uudestaan jopa 30 kertaa ennen kuin se – toivottavasti – päätyy uuden lasin raaka-aineeksi. Kierrätyksen vaihtoehto olisi noin 190 000 tonnia lasijätettä ja 20 000 tonnia muovijätettä vuosittain. Kaatopaikoille menevien pakkausten määrä kasvaisi yli kaksinkertaiseksi ja sitä pitää nykyisestäkin vähentää.

Uusiokäytössä paperinkeräys on vanha juttu. Suomessa kulutetaan paperia ja kartonkia vuodessa runsaat miljoona tonnia ja kerätään uusiokäyttöön runsaat 700 000 tonnia. Lopputonnien kerääminen alkaakin olla kallista puuhaa.

Metsäteollisuus on jätemylly

Maataloudessa jätteen hyötykäyttö on vanha tapa. 20 milj. tonnin lantakuorma menee lähes kokonaan lannoitteeksi. Suomalaista metsäteollisuutta ei ilman tehokasta jätteenkäsittelyä olisikaan. Metsäteollisuus käyttää jätteistään hyödyksi noin 90 %. Sen 26 miljardin kilowattitunnin sähkönkulutuksesta 11 miljardia tulee omasta lähinnä jätteiden varassa pyörivästä sähköntuotannosta. Sama sähkömäärän tuottamiseen tarvittaisiin heti lähes Olkiluotoon rakennettavan uuden ydinvoimalan kokoinen laitos.

Ja hoitaa metsäteollisuus muidenkin jätteitä. Corenso tekee Varkaudessa mm. vanhoista maito- ja mehupurkeista raaka-ainetta kartonkitehtaalle. Samalla tuotetaan sähkö kartonkitehtaan ja 25 000 kerrostaloasunnon tarpeisiin sekä 3 000 tonnia alumiinia uusiokäyttöön.

Jätehuolto on talouden kasvuala

Suomalainen jätehuolto ja kierrätys on jo tällä hetkellä yli miljardin euron bisnes. Tilastokeskuksen toimipaikkaluettelosta löytyy jätehuollosta runsaat 500 toimipaikkaa, joissa pyöritetään 3 200 ihmisen voimin vajaan 500 milj. euron liikevaihtoa. Kierrätykseen on merkitty 85 toimipaikkaa, vajaat 500 työntekijää ja 124 milj. euron liikevaihto. Jätteiden ja romun tukkukauppaa harjoitetaan 400 paikassa vajaan tuhannen henkilön voimin. Liikevaihtoa kertyy 375 milj. euroa. Ja käytettyjen tavaroiden vähittäiskaupassakin on töissä vajaat 900 ihmistä.

Suomessakin ala kasvaa paljon muuta taloutta nopeammin, mutta se sekoittuu muuhun talouteen. Isommat toimijat pyrkivät hallitsemaan koko prosessin jätteiden keräyksestä, lajittelusta, kierrätyksestä ja uusiokäytöstä käyttökelvottoman jätteen loppusijoitukseen. Eivätkä ne puhu jätehuollosta. Lassila & Tikanoja, alan markkinajohtaja Suomessa, myy ympäristöpalveluja.

Toiset keskittyvät ketjun joihinkin osiin. Puolen miljardin euron liikevaihtoa pyörittävä Kuusakoski on jo kaikenlaisen metallin kierrätyksen veteraani ja alan suurimpia toimijoita maailmassa..

Ja uutta teollisuutta syntyy eikä vain kotimaan tarpeisiin. Tekesin tänä vuonna päättyvässä ohjelmassa, jossa tavoitteena on kehittää jätevirrasta liiketoimintaa, on mukana 140 yritystä.

Oululainen Proventia Automation on esim. kehittänyt lasertekniikan, jolla televisioiden ja tietokonemonitorien kuvaputken lasista saadaan erotettua kaksi lasilaatua toisistaan. Ongelmajätteistä tulee arvokasta uudelleenkäytettävää materiaalia. Pelkästään Suomessa poistuu vuodessa käytöstä puoli miljoonaa putkea.

Huipputekniikalle kysyntää

Tekesin viime vuonna teettämä selvitys kertoi, että erilaista jätehuoltotekniikkaa voisi EU-maihin mennä kaupaksi 8 miljardin euron edestä. Suomalaiselle teollisuudelle, mutta myös esim. ohjelmistosuunnittelijoille löytyisi markkinarakoa etenkin jätteiden käsittelytekniikassa, romun käsittelyssä ja kierrätystekniikassa sekä tekniikassa, jossa jätteet imetään kiinteistöistä keräilyasemille. Biojätteet halutaan kaikki pois kaatopaikoilta ja biopolttotekniikassa suomalaiset ovat hyviä.

Koko EU:n jätehuoltobisneksen liikevaihto on 55 miljardia euroa. Siitä noin puolet tulee jätteenkeräyksestä. Kasvumahdollisuudet ovat isot sillä pelkästään lähinnä kotitalouksista kertyvästä yhdyskuntajätteestä viedään EU-maissa vieläkin kaatopaikoille n. 60 prosenttia. Etenkin uusissa jäsenmaissa jätteiden määrä tulee elintason noustessa kasvamaan ja niissä lähes kaikki talteen saatu päätyy kaatopaikalle. Suomalaisetkin kuskaavat sinne vielä puolisen miljardia muovikassia.

Heikki Lehtinen

Palkkatyöläinen 7.7.2004 nro 6/04

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)