Pilkingtonin Lahden Lasitehtaalla oppii, että toisen jäte on toisen raaka-aine sanoin kuin että lasi on vihreää – myös kirkas lasi – ainakin se näyttää vihreältä, kun sitä on useampi kasassa tai se on siruina.

Lahden lasitehtaan, jossa tehdään pääasiassa erikoislasia mm autojen tuulilaseihin tai rakennuksiin, raaka-aineesta keskimäärin hieman yli 30 prosenttia on kierrätyslasia. Tavoitteena on päästä muutaman vuoden kuluttua 42–43 prosenttiin. Tosin jo nytkin vihreää lasia valmistettaessa käytetään huomattavasti enemmän uusioraaka-ainetta. Kesäkuun puolivälissä, kun uunit ja koneet ajoivat vihreää lasia, oli siinä mukana lasiraaka-ainetta – ammattikielellä pinttiä – jo 60 prosenttia. Vihreän lasin raaka-aineeksi voidaan kierrättää sekalasia, mutta kirkkaan lasin kierrätysraaka-aineen pitää olla puhtaasti kirkasta lasia, jota on vähemmän tarjolla.

Lahden lasitehdas on tarkka raaka-aineestaan, sillä se tuottaa korkealaatuista erikoislasia. Mikä tahansa lasipullo tai purnukka ei kelpaa lasiraaka-aineeksi, vaan nimenomaan oman tehtaan lasi. Tällöin tunnetaan kierrätysraaka-aineen laatu ja koostumus.

Pilkingtonin Lahden tehtaalla voitaisiin käyttää uusioraaka-ainetta enemmänkin kuin sitä tällä hetkellä on saatavissa. Etenkin kirkasta lasia tehtaalle otettaisiin mielellään lisää. Muutamia uusia sopimuksia on tehty lasin toimittamisesta.

Uusioraaka-aineella säästetään kuluja

Tehtaan pihaan ajaa Pilkingtonin kuorma-auto ja kippaa kilisevät lasinsirukuorman kasan reunaan. Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Unto Ahola sanoo, että useimmat jatkovalmistajille lasia vievät autot tuovat tullessaan kuorman, joka on jätettä lähtiessään, mutta raaka-ainetta Lahteen saapuessaan.

– Esimerkiksi auton tuulilaseja tai rakennusten julkisivujen laseja valmistaville ja leikkaaville tehtaille syntyy valtavat määrät hukkapalaa, jätelasia. Jos jäte vietäisiin kaatopaikoille, yritykset joutuisivat siitä maksamaan. Meille taas niiden jäte on arvokasta pinttiä, raaka-ainetta, muistuttaa Ahola.

– Meillä ei kuitenkaan käytetä autojen rikkoutuneiden tuulilasien lasia, sillä siinä on erilaisia kalvoja ja muita aineita, jotka toisivat epäpuhtauksia raaka-aineen joukkoon eivätkä korkeat laatuvaatimukset täyttyisi.

Uusioraaka-aine on lasiteollisuudessa halvempaa kuin varsinainen lasin raaka-aine. Hinta jää noin kolmannekseen. Lisäksi tulee säästöä energiakustannuksissa, sillä lasin valmistus on energiavaltaista teollisuutta. Ovathan Lahdessakin uunit päällä vuorokaudet ympäri kaikkina vuoden päivinä aina suunniteltuun kylmäkorjaukseen vuonna 2007.

Lasinvalmistuksen osastopäällikkö Ari Varjovirta toteaa, että uusiolasin käyttöä voidaan lisätä raaka-aineena vielä paljonkin, mutta nykyinen tekniikka ei kestä ihan pelkästään uusioraaka-aineeseen siirtymistä, mutta eipä kierrätettyä lasia ole tarpeeksi saatavissakaan. Kirkkaan lasin uusioraaka-ainetta he haluavat jatkossa saada enemmän.

Robotit tekevät vaaralliset työt

Pääluottamusmiehen mukaan erikoislasin valmistus on pitänyt Lahden lasitehtaan hengissä. Nyt töitä tekee noin 130 henkeä, kun joskus 1970-luvun puolivälissä parhaimmillaan tehdas työllisti 740 henkeä. Koneet ja robotit ovat vähentäneet työvoiman tarvetta. Tehtaalla saakin tehdä melkoisen kierroksen ennekuin ensimmäinen valvomon ulkopuolella oleva työntekijä tulee vastaan. Lasin raaka-aineen sekoituksen valvomokin on jäänyt tyhjäksi ja toimintoja seurataan nyt toisesta valvomosta.

Robotit siirtelevät imukupeilla tarttuen suuria lasipintoja. Ihmistyönä tehtynä sama olisi raskasta ja vaarallista.

Linjan loppupäässä operaattori Ari Rautakangas ohjaa kesätyöntekijöitä. Vaikka niin Jouni Ruotanen kuin Ville Mikkolakin ovat olleet lasitehtaalla töissä jo aiempinakin kesinä, niin uusiin tehtäviin opastus ja vanhan kertaus on tärkeää.

– Lasinkäsittely on huolellisen hommaa. Pahaa jälkeä tulee, jos iso pinta rikkoutuu päälle, muistuttaa Rautakangas.

Työsuojeluvaltuutettunakin toimiva Unto Ahola kertoo, ettei heillä juuri sormia viillellä tai käsiä polteta, vaikka terävän lasin ja kuumien uunien keskellä töitä tehdäänkin.

– Huolellisuudella ja asiallisella suojauksella nämä onnettomuudet on voitu estää. Suurin työtapaturmien syy ovat liukastumiset, Ahola mainitsee.

Aino Pietarinen