Omien asioiden ratkaiseminen on tärkeää kaikilla aloilla. Ahonen otaksuu työnantajien latovan pöytään seisokit ja ulkopuolisen työvoiman käytön.

Ahonen ei ammu suoralta kädeltä työnantajien tavoitteita.

– Kaikki on kaupan, toteaa hän joviaaliin tyyliinsä.

– Paperiteollisuus seisoo nyt joulun ja juhannuksen. Työnantaja haluaisi itse sijoittaa joulun ja juhannuksen haluamiinsa ajankohtiin. Mutta kun meidänkin alalla perheet elävät allakan mukaan, niin joulun ja juhannuksen uudelleensijoittelu maksaa. Kun sovitaan oleellisesta työajan lyhennyksestä, niin paperiteollisuuden viimeisetkin seisokin ovat kaupan.

– Ulkopuolisen työvoiman käytöstä on kiistelty toistakymmentä vuotta ja luulimme saavamme linnarauhan vuonan 2000. Silloin sovittiin, että ulkopuolisen työvoiman käytöstä sovitaan paikallisesti. Jostain syystä työnantaja ei ole tyytyväinen ratkaisuun. Paikallisesti on tehty parikymmentä paikallista sopimusta, mutta tämä ei näytä työnantajalle riittävän, arvioi Ahonen.

Väki minimissä

Vaikka suhdannetilanne näyttää nousujohteiselta, niin tehtailla jatkuvat työvoiman vähennykset.

– Monissa kohteissa on meneillään yt-neuvotteluja työvoiman vähentämiseksi. Toisaalta jo nyt ollaan monissa paikoissa kiristetty väki niin vähiin, ettei tarvittaessa ole sijaisia, vaan työntekijöitä on pakotettu hätätöihin.

– Myös sairauspoissaolot ovat alalla kasvaneet. Jotain on pielessä. Ihminen joutuu vielä olemaan liiaksi koneen osana ja vallalla usein vielä vanhanaikainen käskytyskulttuuri. Olemme esittäneet työnantajalle keskusteluja siitä, kuinka saataisiin sairauspoissaoloja vähennettyä. Siinä säästyisivät isot rahat.

Liittoon siirrettyjen paikallisten erimielisyyksien määrä on kuluvana vuonna selvästi kasvanut. Paperiliiton kyselyjen mukaan myös ilmapiiri on monissa paikoissa heikentynyt. Työvoiman vähentäminen vaikuttaa aina, mutta eräänä syynä paperiliitossa pidetään myös sitä, että yhä useammin tehtaan johtajat ovat keskushallinnon etäispäätteitä. Ne eivät kykene joustamaan eivätkä neuvottelemaan, joten tilanteet kärjistyvät helposti.

– Päätöksiä tehdään entistä kauempana. Kyse näyttäisi olevan siitä, että tehtaiden johdolta on konserneissa viety mahdollisuudet paikalliset olosuhteet huomioon ottavaan sopimusten soveltamiseen.

Puheenjohtaja Jouko Ahosen mukaan paperiteollisuudessakin pitäisi katsoa hieman pidemmälle kuin kvartaalitaloudessa on tapana. Kun henkilöstökustannukset ovat alalla vain noin 10 prosenttia ja sellussa senkin alle, niin ei siltä tontilta kauheasti voi säästää.

– Muutosturva on meilläkin tavoitelistan kärkipäässä. Sen pitäisi toteutua Ihalaisen ehdottamana työstä työhön -siltana. Se voisi pitää sisällään monenlaisia malleja. Pelkkä raha on lyhytaikainen lämmike, mutta kokonaisuudesta koulutuksineen ja muiden tukineen voitaisiin silta rakentaa.

Aino Pietarinen