– Ei ole takeita, että tällä konseptilla vielä eläkkeelle pääsen. Liike on mielenkiintoista — pysyvä olotila vain turvallista, toteaa Veijalainen sarkastisesti.

Kerratessaan työhistoriaansa Jaakko Veijalainen sanoo aikoneensa elää maanviljelyksestä ja sen sivuelinkeinoista, kunnes havaitsi, ettei perheviljelmä elätä. Ensimmäisen ammatin hän hankki maamieskoulussa ja sitten hän vielä valmistui maataloussepäksi.

Leivän perään piti kuitenkin lähteä Helsinkiin 1960-luvun lopulla. Aluksi hän työskenteli rakennuksilla, mutta jäi työttömäksi ja hakeutui valtion virastotalojen talonmies-lämmittäjäksi. 1970-luvulla valtion virastoja oli Helsingissä yli 30 rakennuksessa ja suurimmassa osassa oli hiili-, halko- tai koksilämmitys.

– Ja virastoissa piti aamulla olla lämmintä ennekuin virkailijat tulivat töihin. Toki lumetkin piti olla luotuna katukäytäviltä. Niinpä me tehtiin töitä kahdessa vuorossa.

Oman talon hän sai hoidettavakseen Vallilasta 1973, mutta muutti jo 1976 Järvenpään kotitalousopettajaopistolle talonmieheksi, koska Järvenpää oli Helsingin Vallilaa rauhallisempi ympäristö perheen pienille lapsille.

– Kotitalousopettajaopistolla sain peruspalkkaisen viran. Sillä oli siihen aikaan hyvä status. Sitä pidettiin elinikäisenä virkana ja jos valtiolla peruspalkkaisen viran työt loppuivat, viranhaltijat pääsivät lakkautuspalkalle.

Järvenpäässä Veijalainen kertoo viihtyneensä. Työtä oli paljon, koska alueella oli teitä kaksi ja puoli kilometriä ja viisi hehtaaria nurmikoita leikattavana.

– Ja yli 200 naista käskemässä, luonnehtii Veijalainen työn raskautta pilke silmäkulmassa.

Vuonna 1982 Veijalaisesta tuli silloisen ammattikasvatushallituksen ja kouluhallituksen valtakunnallinen pääluottamusmies. Hän sai virkavapaan, mutta taustavirka katosi opiston kunnallistamisen myötä.

Valtiolla työntekijöitä on heitellyt hallinnon rakennemuutos. Kouluja ja laitoksia on yksityistetty tai kunnallistettu. Näin VAL:n sopimusten piiriin kuuluvien jäsenmäärä on samalla vähentynyt ja valtakunnallisen pääluottamusmiehen tehtävästäkin on jo kadonnut kohta puolet.

Nyt Jaakko Veijalainen tekee virastomestarin töitä opetushallituksen talossa Helsingin Hakaniemessä. Pääosin työt ovat postituksessa ja eri puolilla taloa. Talonmies-lämmittäjän ammattitutkinnon ammattitaidolla hän lämmittelee enää harvakseltaan opetushallituksen talon edustussaunaa. Luottamusmies Veijalainen taas vastailee milloin talon postitushuoneesta, varastosta tai joskus jopa pääluottamusmiehen huoneesta jäsenten kyselyihin puhelimella tai sähköpostilla. Valtakunnallisen pääluottamusmiehen kaukaisin edunvalvontakohde on Saamelaisalueen koulutuskeskus Inarissa ja läheisimpiä ovat valtion omistuksessa olevat Suomalais-Venäläinen, Helsingin ranskalais-suomalainen ja Ruskeasuon koulut.

Valtiolla on koko ajan paineista tehtävien ulkoistamiseen, joten Jaakko Veijalainen ei uskalla lähteä ennustamaan, riittääkö hänellä eläkkeelle asti pääluottamusmiehen töitä sen paremmin kuin virastomestarinkaan töitä.

Aino Pietarinen