Hollantilaisten asenteet ovat perinteisesti vapaamielisiä. Nykyään peräti 17 prosenttia väestöstä kuuluu etnisiin vähemmistöihin ja maan suurimmissa kaupungeissa, esim Amsterdamissa, Rotterdamissa ja Haagissa etnisiin vähemmistöihin kuuluvia on jo yli 40 prosenttia asukasluvusta.

Hollannin tuore kehitysyhteistyöministeri Agnes van Ardenne toteaa Hollannin kehitysyhteistyöajattelun olevan sen verran vankkaa, ettei hallitus- tai ministerinvaihdos vaikuta kehitysyhteistyömäärärahoihin. Hollanti käyttää tänä vuonna kehitysyhteistyöhön 479 miljoonaa euroa, mikä on hieman yli 0,8 prosenttia BKT:stä. Suomi jää vielä ensi vuonnakin budjettiesityksen 506 miljoonalla eurollaan vielä alle 0,35 prosenttiin BKT:stä.

Hollantilaisten myönteisyys kehitysyhteistyöhön heijastuu myös ammattiyhdistysliikkeeseen, onhan solidaarisuus kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen perinteisiä arvoja. Keskusjärjestö FNV on Ruotsin LO/TCO:n kanssa Euroopan merkittävimpiä kehitysyhteistyötä tekevä ay-järjestöjä. Hollannin FNV Mondiaal on yhteistyössä useissa projekteissa myös SASK:n kanssa. SASK on suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen kehitysyhteistyöjärjestö, jonka kautta mm SAK:laiset liitot kanavoivat kehitysyhteistyövaransa.

0,1 prosenttia palkkasummasta

Hollannin FNV Mondiaal on esittänyt työehtosopimusneuvotteluihin, että 0,1 prosenttia palkkasummasta siirrettäisiin kansainväliseen solidaarisuuteen. "Aika solidaarisuuteen" –kampanjallaan FVM Mondiaal yrittää vaikuttaa sopimusneuvottelijoihin. Kertyvät varat käytettäisiin projekteihin, joilla parannettaisiin kehitysmaiden työolosuhteita ja työllistämisen edellytyksiä.

FNV:n puheenjohtaja Lodewijk de Waal korostaa, että on myös meidän etumme, jos ammattiyhdistysliike on kehitysmaissa yhtä vahva kuin meillä. Hän arvioi, että auttaessamme kehitysmaita autamme myös itseämme.

FNV Mondiaalin lisäksi Hollannin ay-liikkeen tukea kehitysyhteistyöhön menee VMP:n (Tarde Union Co-Financing Programme) kautta. Hollannin FNV:llä oli viime vuonna kehitysmaissa noin 270 projektia, joista parisataa sai tukea VMP:n kautta. Vuonna 2001 kehitysyhteistyöhön meni VMP:n kautta liki 11,5 miljoonaa euroa. Pelkästään FNV:n aloittamiin 67 projektiin meni 8,3 miljoonaa euroa. Lisäksi FNV:llä on omin resurssein toteuttamia projekteja, joihin meni viime vuonna noin 0,9 miljoonaa euroa.

Domokratian syventämistä

Hollannin vuonna 2000 perustettu Monipuolueinstituutti IMD kokoaa sateenvarjonsa alle maan keskeisten poliittisten puolueiden kehitysyhteistyön. IMD:n projektien tavoitteena on tukea kehitysmaiden demokratisoitumista. Projekteilla vahvistetaan nimenomaan monipuoluejärjestelmää. Suomessakin on tehty ehdotuksia poliittisten puolueiden kehitysyhteistyöjärjestöstä, mutta asialle ei vielä ole lämmetty.

IMD:n johtaja Roel von Meijenfeldt pitää kehitysmaiden puolueiden toiminnan tukemista tärkeänä askeleena demokratian rakentamisessa.

– Korostamme, ettei hallitus—oppositioasetelma ole vihan vaan yhteistyön asetelma. Valtaosa projekteista suuntautuukin puolueiden välisen yhteistyön ja erilaisten verkostojen luomiseen. Demokratian kannalta on tärkeää, että puolueet kykenevät keskustelemaan keskenään. Tie yksipuoluejärjestelmästä monipuoluejärjestelmään on usein pitkä eikä monipuoluejärjestelmäkään aina heti takaa demokratiaa.

Meijenfeldtin mukaan puolueilla on myös suoraa tukea kehitysmaiden veljespuolueille, mutta tässä ideologian viennissä hänen mukaansa aletaan olla jo tien päässä.

Herättelyä kahvikampanjalla

Osa kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen työstä tehdään kotimaissa. Kampanjoilla kerätään kansalaisilta tukea työlle ja vaikutetaan kulutuskäyttäytymiseen. Hollantilainen kehitysyhteistyötä tekevän kansalaisjärjestö Novibin tiedotuspäällikkö Paul van Pomjeren kertoo järjestöllä olevan sekä omia että osallistuvan globaaleihin, kansalaisia herätteleviin kampanjoihin. Postikortti- ja nettikampanjoissa kiinnitetään yleisön huomio esimerkiksi siihen, kuinka eettisesti päivittäinen kahvikuppimme on tuotettu.

Mitä järkeä on käyttää tuotteita, jotka on tehty lapsityöllä tai niitä tehneet työntekijät eivät saa järjestäytyä ja näin joutuvat kituuttamaan nälkäpalkalla. Miksi juomme kahvia, jonka tuottaja saa raaka-aineestaan niin alhaisen hinnan, että hänen kannattaa tuottaa mieluummin kokaiinia?

Novib tekee yhteistyötä myös ay-liikkeen kanssa, sillä on kaikkien edun mukaista, että käyttämiemme tuotteiden tuottajat tuntevat sosiaalisen vastuunsa työntekijöistä ja sallivat ay-oikeudet.

Aino Pietarinen
Haag, Hollanti