vane.jpg (302 bytes)

ulko.jpg (4072 bytes)

euay.jpg (8466 bytes)

minu.jpg (764 bytes)  Belgian ja Hollannin pätkätöillä rajat
minu.jpg (764 bytes)  Ay-oikeudet osaksi EU:n perustuslakia
minu.jpg (764 bytes)  Solidaarisuuden puheenjohtaja vaihtui
minu.jpg (764 bytes)  Ranskan työttömyys kasvussa
minu.jpg (764 bytes)  Kolmikanta kompastelee Virossa
minu.jpg (764 bytes)  Solidaarisuutta Valko-Venäjän ay-toimittajalle
minu.jpg (764 bytes)  Brysselissä parikymmentä ay-edustustoa

 

Belgian ja Hollannin pätkätöillä rajatalkuun

mine1.jpg (716 bytes)  Belgiassa on lailla säädetty pätkätöille päivittäinen ja viikoittainen vähimmäistyöaika. Lain mukaan työvuoro ei saa olla kolmea tuntia lyhyempi. Minimityöaika viikossa on yksi kolmasosa kokoaikaisen työntekijän säännöllisestä työajasta, majoitus- ja ravitsemusalalla se on kaksi tuntia kerralla ja 10 tuntia viikossa.

Säännöstä voi tehdä sopimuksilla poikkeuksia. Kuitenkin eniten pätkätöitä tekevät SAK:n palvelualat pitävät erittäin tärkeänä, että lainsäädäntö luo puitteet vähimmäistyöajalle.

Hollannissa on tarvittaessa työhön kutsuttaville maksettava vähintään neljän tunnin palkka siitä huolimatta, täyttyvätkö nämä tunnit.

 

Ay-oikeudet osaksi EU:n perustuslakiaalkuun

mine1.jpg (716 bytes)  EAY haluaa, että unionin perusoikeuskirja liitetään "puutteistaan huolimatta" laillisesti sitovana EU:n perustuslakiin.

EAY on kommentoinut konventin suunnitelmia ja muistuttanut, että yhdentymisessä on kyse enemmästä kuin yhteismarkkinoista ja valuutasta. Unionin on oltava aito poliittinen ja yhteiskunnallinen hanke.

EAY kampanjoi taannoin voimakkaasti yleiseurooppalaisten ay-oikeuksien saamiseksi EU:n perusoikeuskirjaan.

EAY pitää EU:n perustuslakia tärkeänä ja haluaa, että sen avulla unionista tulisi kansalaisten kannalta oikeudenmukainen ja avoin ja se mahdollistaisi kansalaisten laajemman osallistumisen unionin toimintaan.

EAY:n mielestä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja niiden itsenäisen roolin on oltava perustuslain keskeisiä pilareita.

 

Solidaarisuuden puheenjohtaja vaihtuialkuun

mine1.jpg (716 bytes)  Puolan Solidaarisuuden uudeksi puheenjohtajaksi valittiin lokakuun lopulla varapuheenjohtaja Janusz Sniadek, 47.

Sniadek on Solidaarisuuden hallituksen jäsen ja vuodesta 1998 Gdanskin alueen puheenjohtaja.

Solidaarisuuden edustajakokous heijasteli syvää tyytymättömyyttä maan talouden tilaan, ja yli 18 prosentin työttömyyteen. Järjestön sisäisiä ongelmia on myös laskeva jäsenmäärä, joka tällä hetkellä on noin 900 000. Entistä puheenjohtajaa Marian Krzaklewskia rasitti vielä osallistuminen politiikkaan oikeistolaisessa AWS-vaaliliitossa.

Uusi puheenjohtaja Sniadek on koulutukseltaan laivanrakennusinsinööri. Hän on tunnettu innokkaana tee-se-itse -miehenä, joka harrastaa myös kilpa-ammuntaa. Maanalaisuuden aikana hän toimitti telakalla lehteä, jonka nimi oli "Osuma."

 

Ranskan työttömyys kasvussaalkuun

mine1.jpg (716 bytes)  Alkuvuoden aikana Ranskan työttömyys nousi liki yhdeksään pros. aktiivisesta työvoimasta. Etenkin teollisuuden työttömyys kasvoi rajusti, vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna lähes kaksi pros.

Ranskan teollisuus on tällä hetkellä kilpailijamaihin verrattuna kovempien rakennemuutosten alla, ja maan ekonomistit veikkaavatkin, että työttömyys kasvaa yhä.

Hallitus on nimittänyt valtion postilaitoksen entisen pääjohtajan Claude Viet’in selvittämään ennakkoon kannattamattomat yritykset ja koordinoimaan tilannetta, jotta työpaikat voitaisiin säilyttää tai luoda uusia työpaikkoja muualla.

EU-maiden työttömyys on keskimäärin 7,7 pros. Korkein se on Espanjassa, noin 11,3 pros.

 

Kolmikanta kompastelee Virossaalkuun

mine1.jpg (716 bytes)  Viron keskusjärjestöt EAKL ja TALO ovat katkaisseet kolmikantaneuvottelut hallituksen kanssa.

Järjestöt ilmoittivat lokakuun lopulla, että niiden toistuvista huomautuksista huolimatta hallitus ei ole noudattanut tehtyjä sopimuksia. Näitä on ollut mm. tyttömyykorvauksen asteittainen nostaminen, josta aikanaan tehtiin kolmikantasopimus.

Lokakuun alussa pääministeri Siim Kallas lähetti EAKL:n puheenjohtajalle Kadi Pärnitsille lyhyen kirjeen, jossa hän korosti kolmikannan merkitystä. Kirjettä lukuun ottamatta asiassa ei ole tapahtunut edistymistä.

Viron työnantajat ovat yhtyneet ay-liikkeen kantaan.

Pääministeri Siim Kallas toimi 90-luvun alussa lyhyen aikaa EAKL:n puheenjohtajana.

 

Solidaarisuutta Valko-Venäjän ay-toimittajallealkuun

mine1.jpg (716 bytes)  Valkovenäläisen ay-lehden entinen päätoimittaja Aleksandr Starikevich sai kansainvälisen Solidar-verkoston palkinnon toiminnasta sananvapauden puolesta.

Starkevichin johtama ay-lehti "Belaruskij Char", "Valko-Venäjän Aika" oli maan johtavia oppositiojulkaisuja.

Kesällä kovista otteistaan tunnettu presidentti Aleksander Lukashenka vaihtoi kuitenkin ay-liikkeen johtoon oman hallintonsa edustajan Leonid Kozikin, jonka ensimmäisiä tehtäviä oli erottaa päätoimittaja Starikevich. Lähes koko toimitus erosi saman tien protestiksi.

Suomen vierailullaan Starikevich kertoi, että ay-liike suunnittelee jo uuden lehden perustamista. "Taistelu jatkuu, vaikka se ei ole tasaväkistä!"

 

Brysselissä parikymmentä ay-edustustoaalkuun

mine1.jpg (716 bytes)  Brysselin vähemmän tunnettuja ay-vaikuttajia ovat eri maiden kansalliset toimistot. Niiden määrä on vaivihkaa kasvanut jo pariin kymmeneen.

Suomea edustaa SAK:n, STTK:n ja AKAVAn yhteinen Key Finland. Yleisimmin toimistot hoitavat tiedottamista taustajärjestöilleen, mutta tekevät räätälöidysti myös muita tehtäviä. EAY järjestää niille kerran kuussa tiedotustilaisuuden.

Hilkka Jukarainen

Palkkatyöläinen 6.11.2002 nro 9/02

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)