Kun opiskelemme tai haluamme
nettitietoa syvällisempää informaatiota, kirjastot ja arkistot ovat silloin oikea
osoite. Meillä Hakaniemessä on tässä suhteessa erinomainen tilanne, sillä torin
ympärillä on kolme työväenhistoriaa tallentavaa arkistoa ja Työväenliikkeen
kirjasto. Työväen Arkisto on näistä vanhin, kohta satavuotias ja kirjasto on palvellut
asiakkaita yli 15 vuotta.
Nykyaikana trendikäs ja ihmisiä puhutteleva julkaisu, artikkeli tai historiakirja
edellyttää, että tekijä etsii työhönsä myös ruohonjuuritason mikrohistoriallista
näkökulmaa. Lukijoita kiinnostavat yksittäisten ihmisten ja ihmisryhmien historiallinen
aineisto tai heidän muistitietonsa tapahtumien kulusta. Tätä aineistoa on erityisen
paljon työväen perinnelaitoksissa.
Olemme Suomessa siinä onnellisessa asemassa, että työväen perinnelaitokset ovat
suureksi osaksi valtiovallan tukemia. Työväenjärjestöt vastaavat vain vähäiseltä,
mutta tärkeältä osaltaan oman historiansa säilyttämisestä arkistoissa. Työväen
Arkiston, Kansan Arkiston ja Ammattiyhdistysarkiston menoista kaksi kolmannesta tulee
verovaroista. Loppuosa saadaan kokoon tarjoamalla arkiston pätevää palvelua,
arkistotiloja, koulutus- ja konsultointiapua työväenjärjestöille. Tästä kuviosta
Työväen Arkiston johtaja Esa Lahtinen kerää vuosittain kasaan joskus helpommin,
joskus hiellä ja tuskalla puuttuvat pari sataa tuhatta euroa.
Työväenliikkeen kirjasto on lähes kokonaan opetusministeriön rahoittama
tieteellinen kirjasto, jossa on kolme vakinaista ja kaksi määräaikaista työntekijää.
Kirjaston omarahoitus muodostuu työväenjärjestöjen jäsenmaksuista, KSR:n apurahasta
ja pienistä projektiavustuksista. Vähäinen työtekijäkunta on saattanut kirjaston
moderniksi laitokseksi ja sen upeat kokoelmat osaksi Helsingin yliopiston kirjaston
tietokantaa. Työväenjärjestöjen julkaisut ovat kirjastojen kautta kaikkien
ulottuvilla.
Työväenliikkeen kirjasto palveli viime vuonna tiskiltään jopa viittä tuhatta
asiakasta. Kirjaston on tammikuussa valitettavasti muutettava pois Paasivuorenkadun
katutasosta kohonneiden vuokrakulujen takia. Mutta onneksi kuitenkin osoite jää samaksi,
sillä samainen vuokranantaja HTY tarjoaa tilat kerrosta ylempää. Vaikka sielläkin
vuokra nousee yhden työntekijän vuosipalkan verran, saamme kuitenkin pidettyä kirjaston
työväenliikkeen sydämessä, Hakaniemessä.
Paasivuorenkadulla on vastaisuudessakin hyvä mahdollisuus piipahtaa sisään
kirjastoon tai arkistoon ja pysähtyä miettimään omaa, oman ammattialansa tai
järjestönsä historiaa. Miltä asiat näyttivät ennen vanhaan ja miltä nyt? Se, miten
suurtenkin kriisien yli selvittiin, voi olla omakohtaisesti kirjoista, asiakirjoista ja
valokuvista katsottuna ja todettuna elämys. Ja nämä elämysmatkat eivät maksa
kävijöilleen mitään. Suosittelemme niitä lämpimästi kaikille.
Kirjoittaja on
yhteiskuntahistorian dosentti ja
Työväen Arkiston tutkija.