Kuten järjestöjen tupo-tavoitteista saattoi päätellä, lähimpänä palkollisten ja
työnantajien ajattelu näyttää olevan koulutuksessa. Näitä kysymyksiä käsittelevän
työryhmän työssä on edistytty pisimmälle tosin enimmäkseen vain puheiden
tasolla. Työelämäryhmässä ovat liikkuneet työ- ja perhe-elämän
yhteensovituskysymykset ja työaikapankki, mutta esim. työajan lyhennys ja neljän tunnin
vähimmäistyöaika jäänevät puheenjohtajaryhmän, kuusikon, loppurutistukseen. Niin
ikään palkkatyöryhmän ja päätösten punnerrus jää tavan mukaan
kalkkiviivoille.
SAK:lla on pöydässä kolme isoa korillista laatutavoitteita, joista painavimmat
liittyvät palkollisten turvallisuuteen muuttuvassa työelämässä.
Järjestö haluaa kohentaa mm. aikuiskoulutusta, parantaa työsuhdeturvaa ja lisätä
työnantajien sosiaalista vastuuta irtisanomistilanteissa. Tärkeänä pidetään myös
perheen ja työn yhteensovitusta, työaikojen epäkohtien poistoa, luottamushenkilöiden
oikeuksien kehittämistä ja vierastyöntekijöiden työehtojen valvontaa.
Kaikkineen palkollispuolella laatuasioissa ei ole suuria keskinäisiä ristiriitoja.
Teollisuuden TT puolestaan nokittaa lisäjoustoilla haluamalla mm. työaikojen
tasoittumisjakson kolminkertaiseksi eli kolmeen vuoteen. Järjestö säätäisi myös
rajoituksia tuki- ja solidaarisuuslakkoihin ja ohjaisi avainryhmien lakot
pakkosovitteluun. Pekkasista työnantajat haluavat luopua kokonaan ja muuttaa ne
vastikkeetta koulutuspäiviksi.
Palkkakiista päälle kahden prosenttiyksikön
Palkkavaatimuksissa osapuolilla on ratkottavana yli kahden prosenttiyksikön riita.
SAK vaatimus ensimmäisenä sopimusvuotena nostaisi työkustannuksia 3,8 pros., joka
koostuisi 2,5 pros. yleiskorotuksesta, 1 pros. liittoerästä ja 0,3 pros.
matalapalkkapotista.
Toisen vuoden pyyntö on 0,4 pros. pienempi, yleiskorotus 2,3, liittoerä 0,8 ja
mapa-potti 0,3.
SAK esittää yleiskorotusvaatimuksensa euroissa: 0,33 e/tunti ensimmäisenä vuotena
ja sentin vähemmän toisena. Vastaavat kuukausikorotukset olisivat 55 ja 53 e.
Reaaliansiot nousisivat SAK:n luvuilla molempina vuosina 2,5 pros.
Korotukset ja hallituksen lupailemat tuloverohuojennukset yhdistettynä parin tuhannen
euron kuukausipalkalla saisi ensi vuonna tililleen 64 e lisää.
Palkansaajajärjestöjen korotusesitykset on kustannusvaikutukseltaan mitoitettu varsin
tarkasti samaan maisemaan. Yleiskorotusten muoto sen sijaan vaihtelee: SAK lähtee
puhtaasti europohjalta, Akava taas puhtaasta prosenttipotista.
Työnantajien tavoitteissa korkein siedettävä korotusprosentti olisi 1,5 ja se
riittäisi samana kaikille aloille. Iso siivu tästä määrästä olisi lisäksi jaettava
työpaikoilla. Myöskään ansioiden ja hintojen seurannasta työnantajat eivät haluaisi
sopimukseen riimun raamua.