Onko keskitetty tulosopimus edellytys sille, että kunta-alalle tehdään pitkäaikainen palkkaohjelma, Kunta-alan ammattiliiton KTV:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori?
– On realismia, että nämä asiat toteutuvat yhdessä. Kunta-alan järjestöt sanovat, että emme voi olla mukana tupossa ilman, että sen ohessa voidaan sopia useampivuotisesta palkkausjärjestelmän kehittämisohjelmasta.

Miksi teollisuuden ja palveluiden palkansaajien ja työnantajien pitää olla sopimassa kunta-alan palkkojen jälkeenjääneisyydestä?
– Ei ongelmaa ratkaista yhteisessä pöydässä eikä kunta-alan palkkausjärjestelmän uudistamisesta edes keskustella tupo-pöydässä, vaan kuntatyönantajan ja ammattijärjestöjen välisissä omissa neuvotteluissa. KTV ei ole missään vaiheessa sanonut, että tämä on yhteisen pöydän asia. Olemme vain sanoneet, että voidaksemme olla mukana tupossa, meillä pitää olla varmuus siitä, että yhdessä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa voidaan sopia palkkausjärjestelmän kehittämisohjelmasta.

Akavalaiset koulutetut ja pienipalkkaiset ryhmät ovat pitäneet meteliä palkkojensa jälkeenjääneisyydestä. Ovatko KTV:läisten palkat kunnossa, kun liitto ei ole näyttävästi esiintynyt jäsentensä palkkojen jälkeenjääneisyydessä?
– Olemme toistuvasti korostaneet, että kyse on koko kunta-alan ongelmasta. KTV ei ole halunnut nostaa yhtä ammattiryhmää toisten kustannuksella, koska näkökulmamme on se, että tämä on kaikkien kunta-alan palkansaajien yhteinen ongelma ja tähän täytyy löytää yhteiset ratkaisut. Emme halua, että järjestöt taistelevat keskenään ja tekevät tyhjäksi yhteisen pyrkimyksen.

Jälkeenjääneisyys ei siis ole vain koulutettujen kuntatyöntekijöiden ongelma?
– Ei lainkaan. Tämä on kaikkien kunta-alan palkansaajien ongelma.

Onko kunta-alan sopimusrakenteissa korjaamisen varaa, kun joudutaan tilanteeseen, että jos ei tupoa ei palkkaohjelmaakaan? Jos neuvottelut siirtyvät liittotasolle, kunta-alalla riita kärjistyisi kunta-alan palkansaajien väliseksi sodaksi eikä yhteisen palkkaohjelman tekemiseen?
– Näin varmaan kävisi. Perusongelma liittyy siihen, että kunta-alalla eivät ole juuri toteutuneet muut kuin sopimuskorotukset. Kun työmarkkinoilla yleisesti palkkojen liukumasta tulee noin kolmasosa kokonaisansioiden noususta eikä tällaista liukumaa kunta-alalla ole juuri ollut, syntyy jatkuva jälkeenjääneisyysmekanismi, mitä vielä tulospalkkiot pahentavat. Siinä mielessä meillä on kunta-alalla palkkausjärjestelmäongelma. Pitkäaikaisella ohjelmalla yritetään nyt hoitaa jo patoutunutta epäkohtaa ja myös sitä, ettei vuosi toisensa jälkeen olisi edessä sama ongelma.

Suomen Pankin johtaja Vanhala on arvostellut tupoja ja tasasuuruisia palkankorotuksia työttömyyttä ruokkivana mekanismina. Mitä mieltä olet kansantaloustieteilijänä Vanhalan lausunnosta?
– Rahapolitiikasta vastuullisen toimijan sivustatuki työnantajien linjaukselle ja kaikkinaiselle palkkaerojen kasvattamiselle osoittaa mielestäni erityisen huonoa tilannetajua. Ripeän talouskasvun vuosina on tehty maltillisia sopimuksia ja rakennettu hyvää kannattavuutta ja kilpailukykyä, jotta nämä kannattelisivat huonompien vuosien yli. Nyt kun olemme tilanteessa, jolloin pitäisi peräänkuuluttaa ostovoiman vakaata kasvua, Suomen Pankin puheenvuorolla kyseenalaistetaan koko tulopoliittisen sopimisen neuvokkuus.
– On virheellistä ajatella, että nykyinen tupojärjestelmä tuottaa hyvin yhteneväisen ansiokehityksen eri yrityksissä tai eri palkansaajaryhmissä. Siitä huolimatta, että sopimuskorotukset ovat aikalailla samasta maailmasta, loppu tulema erilaisten liukumien ja tulospalkkioiden jälkeen on se, että palkankorotuksissa on hyvin suurta joustavuutta mikrotasolla.
– Vanhalan ajatuksessa työntekijät etsivät koko ajan työmarkkinoilta uusia ja uusia palkkatarjouksia ja siirtyvät sinne, missä maksetaan eniten. Ihmisten liikkuvuus työmarkkinoilla ei monesta syystä toimi näin. Jos näissä olosuhteissa sovellettaisiin ajattelua, että yrityskohtainen tuottavuus ja kannattavuus määrittää, paljonko palkkoja korotetaan, myötävaikutettaisiin tehottoman tuotannon säilymistä. Heikosti hoidetuille yrityksille annettaisiin ikään kuin lupa maksaa kehnoja palkkoja.

Maksettaisiinko julkisella sektorilla Vanhalan ajattelun mukaan mitään korotuksia, koska tuottavuutta on mahdoton mitata?
– En tiedä, millainen ajatus Vanhalalla olisi tässä suhteessa. Kun kansantalouden tasolla mitataan tuottavuuden kasvuvauhtia, oletetaan sen olevan julkisella sektorilla nolla.