Syy löytyy Suomen korkeasta hintatasosta. Yksityisen kulutuksen hintataso oli Suomessa viidenneksen korkeampi kuin EU:n keskitaso. Toinen syy on siinä, että verot vievät Suomessa ostovoimasta neljänneksi eniten EU-maista. Toisaalta monissa maissa työntekijän osuus sotu-rahoituksesta vie vastaavalla tavalla ison siivun.

Suomalaisen teollisuustyöntekijän nettoansion ostovoima jäi vertailussa neljänneksi heikoimmaksi. Selvästi alapuolella olivat vain Kreikka ja Portugali ja hienoisesti myös Ruotsi.

Julkiset palvelut ostovoiman tukena

Kun mukaan otettiin julkisista palveluista saatu hyöty, suomalaisten ja etenkin ruotsalaisten asema parani. Julkisista palveluista suomalainen teollisuustyöntekijä sai laskennallista lisää ostovoimaansa 37 pros., Ruotsissa jopa 46.

Kouvonen muistuttaa kuitenkin, että näissä luvuissa on mukana kaikkien kotitalouksien, ei vain palkansaajien, saamat julkiset palvelut.

– Ja nykyäänhän entistä suurempi osa kotitalouksista on muita kuin palkansaajakotitalouksia.

Julkiset palvelut kotitalouksille ovat lähinnä koulutus-, terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluja. Valtaosa niistä käytetään lapsuudessa ja nuoruudessa tai vanhana. Myös eri kotitalouksille ne jakaantuvat eri tavalla.

Suomalaisten kotitalouksien saamaa julkisten palvelujen määrää nostaa se, että poikkeuksena yleisestä hintatasosta julkisten palvelujen hintataso on Suomessa EU:n keskitasolla.

Pohjoismaat, etunenässä Ruotsi, ovat EU-maiden "eurooppalaisessa yhteiskuntamallissa" omassa kastissaan saatujen julkisten palvelujen kohdalla.

Kouvonen muistuttaa kuitenkin, että nettoansiot ja saadut julkiset palvelut yhteenlaskettunakaan ei puhuta vielä elintasosta.

– Esimerkiksi monissa Etelä-Euroopan maissa näitä samoja palveluja tuotetaan perheen tai suvun piirissä.

Vaikutusta tulonjakoon ei tiedetä

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa julkisilla palveluilla on suuri merkitys hyvinvoinnin, mutta myös tulonjaon kannalta. Vuoteen 1990 saakka Tilastokeskuksen tekemissä kotitaloustutkimuksissa myös selvitettiin sitä, miten niistä saatu hyöty kohdistui erilaisille kotitalouksille.

– Vuoden 1990 tutkimuksessa oli selvä tulos, että julkiset palvelut vaikuttivat tuloeroja kaventavasti. Sosiaalipalvelut kuten lasten päivähoito ja vanhustenhuolto olivat merkittävimmät tasaajat sanoo tutkimuskoordinaattori Ilpo Suoniemi Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.

Suoniemenkin mielestä julkisilla palveluilla on suuri merkitys eri maiden vertailussa.

– Joissakin maissa käytetään tulonsiirtoja ja palvelut ostetaan sitten yksityiseltä sektorilta. Saksa on hyvä esimerkki tästä.

Suomessa on otettu käyttöön erilaisia maksuja, joilla on lisätty palvelujen käyttäjien omaa vastuuta kustannuksista. Se on muuttanut tulonjakovaikutuksia, mutta kukaan ei tiedä miten.

– Kyllähän siinä sellainen epäilys on, että se on kasvattanut tuloeroja samoin kuin palvelujen leikkaukset, sanoo Suoniemi.

Suoniemi arvelee, että selvitysten tekoon tarvittavat tiedot on jossakin olemassa.

– Mutta jostain syystä sitä ei ole tehty.

Heikki Lehtinen