vane.jpg (302 bytes)

ajan.jpg (4918 bytes)

SAK julkisti tavoitteensa vaalikaudelle 2003—2007

Hallittu ja turvallinen sukupolvenvaihdos 

mine1.jpg (716 bytes)  Vaikka tupon satoa ei ole vielä edes korjattu, SAK ehätti esittämään jo tavoitteensa seuraavalle vaalikaudelle. Ensiaskelia vaalitavoitteiden toteutumisen suuntaan otetaan jo ennen vaaleja tupossa, jos sellainen syntyy.

Seuraavan vaalikauden suurin haaste on sukupolvenvaihdos, sillä kolmannes työntekijöitä vaihtuu vuoteen 2010 mennessä.

SAK julkisti tavoitteensa vaalikaudelle 2003—2007. Sukupolvenvaihdoksen suurimmat haasteet liittyvät hyvinvointivaltion rahoitukseen, sillä ikääntyvä väestö kasvaa työntekijämäärän samanaikaisesti vähentyessä. Vain mahdollisimman korkealla työllisyysasteella voidaan tästä selviytyä. Lisäksi työssäjaksamiseen ja työelämän laatuun on syytä satsata, jotta eläköitymisikää saataisiin nostettua.

Hallittua ja inhimillistä sukupolvenvaihdosta silmälläpitäen on tarpeen valmistella kolmikantaisesti sukupolvenvaihdosjärjestelyjä koskeva toimintamalli työyhteisöjä varten.

Osaamista
  Kouluttamisesta ja kaikenikäisten työntekijöiden osaamisesta huolehtiminen on tärkeää. Eikä nuoria saa päästää syrjäytymään, vaan heille turvattava yhteiskuntatakuuna koulutus-, harjoittelu- tai työpaikka.
  Koulutus on tärkeää, sillä tällä hetkellä työelämässä on 650 000 työntekijää vaikka perusasteen koulutusta. Niinpä SAK:n mukaan tulevaisuudessa jokaisella suomalaisilla pitäisi olla vähintään ammatillinen tutkinto. SAK:n tavoitteena on aikuiskoulutustuen ja työttömien koulutuspäivärahan ehtojen parantaminen. Myös näyttötutkintoja ja niihin kouluttautumista on kehitettävä.

Täystyöllisyys
  SAK: tavoitteena on työllisyysasteen nostamisen 75 prosenttiin ja työttömyyden painamisen viiteen prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä. Työvoiman määrän vähentyminen yhdistettynä talouskasvuun mahdollistaa etenemisen täystyöllisyyteen.
  Työllisyysasteen nostaminen edellyttää ripeää talouskasvua. Korkea työllisyysaste puolestaan parantaa verokertymää ja vahvistaa julkista taloutta, ja näin takaa palvelut ja sosiaaliturvan.

Joustoja
  Työelämän laatua ensi vaalikauden tavoiteohjelman mukaan SAK parantaisi mm. lisäämällä kokoaikaisia työsuhteita ja työntekijän tarpeista lähteviä työelämän joustoja. Jatkossa vanhemmilla pitäisi olla nykyistä helpompaa yhdistää työ- ja perhe-elämä.
  Väestön ikääntyessä on tärkeää, että keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousee parilla—kolmella vuodella nykyisestä. Yksi keino myöhentää eläkkeellesiirtymisikää on mahdollisuus jo keskiässä pitää sapattivapaata. Myös joustavammilla koulutusratkaisuilla voitaisiin mahdollistaa ammatinvaihto aikuisiässä.

Verotus
  SAK tavoittelee ensi vaalikaudella työn verotukseen vain maltillista keventämistä. Hyvinvointivaltio tarvitsee verotuloja, joten SAK siirtäisi verotuksen painopistettä pääomatulojen ja kiinteistöomaisuuden veroihin sekä ympäristöverojen suuntaan. Työntekoa SAK kannustaisi matkakuluvähennyksen omavastuun poistamisella. Myös kuntien liikkumavaraa kiinteistöverotuksessa halutaan lisätä nostamalla veroprosentin ylärajaa ja ulottamalla verotus maa- ja metsätalousmaahan. Myös elintarvikkeiden EU-keskitasoa korkeamman arvonlisäverokannan alentaminen on tarpeen.
  Veronkevennyksiä ei SAK:n mukaan pidä rahoittaa supistamalla kansalaisille tärkeitä julkisia palveluja ja sosiaalisia tulonsiirtoja. Järjestön mielestä verotuksen ja tulonsiirtojen lähtökohtana on oltava, että työnteko on ihmiselle aina kannattavin vaihtoehto.

Yt-laki uusiksi
  Nykyisen vaalikauden aikana on uudistettu keskeinen työlainsäädäntö, mm. työsopimus-, työterveyshuolto- ja työturvallisuuslaki. SAK:n mukaan seuraavalla vaalikaudella pitäisi remontoida työntekijöiden ja työnantajien yhteistoimintaa säätelevä yt-laki.
  Yt-laki on käytännössä jämähtänyt pelkäksi irtisanomismenettelylaiksi. SAK vaatii työelämän demokratian ja työntekijöiden turvallisuuden lisäämistä, mihin yt-lain uudistaminenkin liittyy. Jatkossa pitäisikin työn sisältö ja organisointi, henkilöstön osaaminen ja jaksaminen sekä työyhteisöjen kehittäminen ottaa yhdessä päätettäviksi.
  Työnantajan vastuu työntekijöistä ja työntekijöiden oikeudet pitää turvata mm kilpailuttamistilanteissa. Päähankkijalle ja urakoitsijalle olisi säädettävä vastuu lainsäädännön ja työehtosopimusten vähimmäisehtojen toteutumisesta koko alihankintaketjussa. Seuraavan hallituksen on myös ensi töikseen pistettävä kuntoon ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen valvonta.

Kolmikantaa
  Suomen malli — sopimisen, yhteistyön ja luottamuksen yhteiskunta on SAK:n mielestä osoittanut toimivuutensa erityisesti nostettaessa Suomea lamasta. Kolmikantaisesti on kyetty neuvottelemaan ja sopimaan keskeisistä asioita.
  SAK pitää ensi vaalikaudellakin tavoitteenaan kolmikantayhteistyön jatkamista, sillä yhteiskunnan estävään kehitykseen tarvitaan luottamusta ja kumppanuutta. Se, että kaikki voivat hyötyä yhteisestä menestyksestä eikä ketään jätetä heitteille, on suomalaista sosiaalista pääomaa.

Palkkatyöläinen 6.11.2002 nro 9/02

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)