
Työttömiä
syyskuussa
275 400 (työministeriö)
207 000 (tilastokeskus)
Teollisuuden tuntipalkkaero 2,71 euroa
Työllisyys tärkein tavoite
Pätkätyöt kohdistuvat naisiin
Asunnonosto kuluttajien mielessä
Tiesitkö
Teollisuuden
tuntipalkkaero 2,71 euroa
Teollisuustyöntekiköiden
tehdyn työajan tuntipalkkaero tämän vuoden toisella neljänneksellä oli 2,71 euroa.
Viime vuoden neljännellä neljänneksellä palkkaero oli 2,44 euroa.
Tehdyn työajan tuntiansiot, joissa on mukana sunnuntai- ja ylityökorvaukset, nousivat
edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta 2,9 prosenttia. Tehdyn työajan reaaliansiot
nousivat samana ajankohtana 1,5 prosenttia.
Teollisuuden miesten keskimääräinen tuntiansio oli toisella neljänneksellä 13,87
euroa ja naisten 11,16 euroa.

Työllisyys
tärkein tavoite
Suomen
Gallupin kyselyn mukaan kansalaiset toivovat tupoa. Peräti 66 prosenttia SAK:laista
toivoo tupoa, mutta STTK:laiset (73%) ja AKAVA:laiset (74%) sekä yrittäjät (79%) ovat
halukkaimpia tupoon.
Tärkein tavoite syksyn tuloneuvotteluille on suomalaisten mielestä edelleen
työllisyyden parantaminen. Kolme neljästä (74%) pitää sitä todella tärkeänä
tavoitteena tälle tulokierrokselle. Seuraavasti tärkeimmäksi tavoitteeksi nousevat
palkansaajien sosiaaliturvasta huolehtiminen (54%), työsuhteen vähimmäisehtojen
takaaminen kaikille (42%), inflaation hillintä (40%) ja palkansaajien työttömyysturva
(37%). Palkankorotusten (32%) ja verohelpotusten (33%) tärkeyttä korostaa joka kolmas.
Verokevennysten merkitys tulokierrostavoitteena on tasaisesti vähentynyt vuodesta 1999.
Työaikojen lyhentäminen on erittäin tärkeä tavoite 14 prosentille suomalaisista.
Pätkätyöt
kohdistuvat naisiin
Epätyypillisissä
työsuhteissa oli vuonna 2000 SAK:laisista neljännes (26%). Naisista pätkätöissä,
määräaikaisissa tai osa-aikaisissa työsuhteissa oli 35 prosenttia ja miehistä 19
prosenttia.
SAK tavoittelee tupossa mm vähimmäistyöaikaa, jotta työaikoja ei silputtaisi niin
pieniin jaksoihin, joista aiheutuu työntekijälle vain enemmän kuluja kuin tuloja.
Palvelualojen neuvottelukunta selvitti työaikojen kehityssuuntia ja havaitsi, että
työajan pilkkominen yleistyy koko ajan. Palvelualojen lisäksi työaikaa silputaan
liikenteessä ja se on tulossa kunta-alalle ja vuokratyövoiman käyttöön.
Osa-aikaisia työskentelee majoitus- ja ravitsemusalalla 32%, siivousalalla 38%,
vähittäiskaupassa 41% ja päivittäistavarakaupassa jopa 64 prosenttia. Käytännössä
esimerkiksi päivittäistavarakaupassa on enää tarjolla vain osa-aikaisia työsuhteita.
Kokoaikainen myyjä on katoava luonnonavara.
Tilastokeskuksen mukaan lähes 100 000 palkansaajaa tekee alle 20 tunnin
viikkotyöaikaa. Heistä peräti 46 prosentilla viikkotyöaikaa ei ole täsmällisesti
ilmoitettu, joten käytännössä he tekevät lyhempää tai pidempää päivää, ja
usein työaika täsmentyy vasta työpäivän kuluessa.
SAK:n selvityksen mukaan kaksi kolmesta osa-aikatyötä tekevästä jäsenestä tekee
sitä vastentahtoisesti. Tilastokeskuksen tietojen mukaan alle 20 viikkotuntia tekevistä
puolet haluaisi lisätä viikkotuntiensa määrää.
Asunnonosto
kuluttajien mielessä
Kotitalouksien
omistusasunnon hankinta-aikeet ovat kasvaneet usean vuoden ajan ja ovat nousseet
ennätyksellisen korkealle tämän vuoden kolmannella neljänneksellä. Noin 7 prosenttia
kotitalouksista suunnitteli hankkivansa omistusasunnon vuoden kuluessa, ilmenee
Tilastokeskuksen kuluttajabarometristä.
Kuluttajabarometrillä mitattavat kotitalouksien ostoaikeet kasvoivat 1990-luvun
jälkipuoliskolla laman jälkeen, mutta nyt esimerkiksi auton, huonekalujen,
viihde-elektroniikan ja harrastusvälineiden hankinta-aikeet ovat pysyneet ennallaan.
Kodinkoneiden ostoaikeet ovat jopa hieman laskeneet. Asunnon hankintasuunnitelmien
lisäksi suunnitellaan remontteja ja kotimaan lomia.
Omistusasunnon hankintaa suunnittelevat eniten ylemmät toimihenkilöt, yrittäjät ja
ylimpään tuloneljännekseen kuuluvat. Näistä talouksista useampi kuin joka kymmenes
aikoi ostaa omistusasunnon vuoden sisällä. Vähiten ostoaikeita oli tietysti köyhillä,
työttömillä, opiskelijoilla ja eläkeläisillä
Tiesitkö
- että työstressistä kärsii EU-maissa
noin 40 miljoonaa työntekijää.
- että stressistä aiheutuu EU-maille
noin 20 miljardin euron kulut.
- että 5060 prosenttia
sairauspoissaoloista on yhteydessä stressiin.
Lue lisää
stressistä
Palkkatyöläinen
6.11.2002 nro 9/02 |