Rentouttava musiikki lievittää niiden noin 150 ay-toimitsijan ja ts-valtuutetun stressiä, jotka ovat kokoontuneet päivän mittaiseen konferenssiin pohtimaan keinoja työstressin ja työpaikkakiusaamisen lopettamiseksi.

TUC:n järjestöpäällikkö Frances O’Grady avaa kongressin toteamalla, että stressiä esiintyy kaikenlaisissa töissä, kaikilla tasoilla. Stressi on valtava ongelma, mutta siihen voidaan puuttua. Riskit on arvioitava, syyt selvitettävä ja pyrittävä ne sitten poistamaan.

Abdul Chowdry työterveys- ja turvallisuustoimikunnasta on huolissaan siitä, stressinhallinta tuntuu painuneen unohduksiin.

– Meidän on tajuttava, että stressi on todella vakava sairaus. Lainsäädäntöä odotellessa on laadittava normeja ja solmittava sopimuksia työmarkkinoilla. Stressiä ei pidä suvaita. Jos joku sanoo kärsivänsä stressistä, kenelläkään ei ole oikeutta väittää jotakin muuta, sanoo Chowdry ja kehotti työmarkkinajärjestöjä luomaan foorumin stressikokemusten vaihtamiseen.

Pitkä työaika stressaa

Britit ovat alkaneet astella amerikkalaisten jalanjäljissä: he menevät oikeuteen vaatimaan työnantajalta korvausta epäterveistä työoloista.

– Se voi käydä työnantajille kalliiksi ja viedä siten stressinhallintaa eteenpäin, sanoo prof. Cary Cooper, joka on tiedotusvälineissä saanut nimen "stressin ääni".

Pitkän työajan ja terveyden välisestä yhteydestä stressitekijänä on selviä todisteita. Moni britti tekee 49-tuntista työviikkoa. Yli 40 tuntia viikossa on töissä joka kolmas, joka viides ilmoittaa tekevänsä 60 viikkotuntia. Työaikaa ei valvo kukaan, ja briteillä on Euroopan pisin työaika.

– Lisääkö näin pitkä työaika tuottavuutta? Ei, työelämän saaminen tasapainoon edellyttäisi joustavia järjestelyjä, sanoo Cooper ja lisää, että myös suhde lapsiin kärsii ylipitkistä työajoista.

– Yhä useammat esimiehet kiusaavat työntekijöitä. työntekijöiden työtaakkaa lisätään ja heille asetetaan epärealistisia aikatauluja. Esimiesten pitäisi oppia johtamaan puhumalla, ei pakottamalla. Esimiehet eivät ole meillä oppineet kannustamaan ja palkitsemaan, Cooper korostaa.

Stressillä voi olla epätoivottuja vaikutuksia, jotka vähentävät lojaalisuutta ja heikentävät työmoraalia. Cooper haluaisi panna vauhtia riskinarviointiin työpaikoilla.

– Kiusaaminen on todella suuri ongelma. Kymmenen prosenttia työntekijöistä kokee joutuneensa kiusatuksi kolmen viime kuukauden aikana ja kokonaista 25 prosenttia neljän viime vuoden aikana.

Stressi ei liikuta työnantajia

Amicus-liiton pääsihteeri Roger Lyons on tavannut aivan liikaa ihmisiä, joiden mielestä stressi kuuluu asiaan. He eivät ymmärrä kärsivänsä vakavasta ongelmasta.

Tuore kysely, jossa oli mukana 2 000 Amicusin ts-valtuutettua, osoittaa, että stressi lisääntyy: 45 pros. kertoi, että stressi on nyt suurempi ongelma kuin viisi vuotta sitten, 44 pros. katsoi, että stressi on lisääntynyt viime vuosina.

– 76 prosenttia ts-valtuutetuista oli keskustellut stressistä työnantajan kanssa, mutta vain joka kolmas työnantaja tunnusti, että stressiin liittyvät asiat kuuluvat työnantajalle. Vain neljä prosenttia oli tarttunut jollakin tavalla stressiongelmiin, Lyons sanoi.

Hän varoittaa työajan ja joustojen kytkemisestä yhteen. Nyt on aika ajatella tilannetta uudelleen, tarkastella työn organisointia ja harjoittaa politiikkaa, joka suosii perheitä.

Amicus, jolla on 1,1 milj. jäsentä yksityisellä ja 100 000 julkisella sektorilla, on todennut, että huonojen palkkojen lisäksi stressiä on julkisella puolella enemmän.

Brittiläistä Labour Fund –rahastoa edustava Angela Ishmael toteaa, että stressi aiheuttaa levottomuutta ja masennusta, ja siihen on puututtava nopeasti. Jo viikon ehdoton lepo oikeaan aikaan voi saada ihmeitä aikaan.

– Yhteyden työpaikkaan pitää säilyä. Työaikaa tai -tehtäviä pitää ehkä palatessa tarkistaa ja huolehtia siitä, että johto on perillä asiasta ja esittää tilastollisia todisteita stressistä, hän sanoo.

Ismael piirsi käden, jossa terveys on kämmenellä. Sormet peukalosta pikkusormeen edustavat työtä, perhettä, raha-asioita, ystäviä ja persoonallisuutta. Kysymys on kokonaisuudesta.

– Stressistä ja kiusaamisesta selviytyminen edellyttää, että työntekijä voi kokea itsensä arvokkaaksi omassa työssään. Puntariin on pantava organisaation kulttuuri, ilmapiiri ja vastuu. Vastuu on työnantajalla, hän korosti.

Stressin hoito

Asiantuntijapaneelissa UNISON-liiton työsuojelupäällikkö Hugh Robertson hahmotteli monikohtaisen ohjelman:

Stressiä ei saa pitää positiivisena käyttövoimana. On huolehdittava siitä, että kaikki sitoutuvat torjumaan stressiä. Työnantajien ja työntekijöiden on taisteltava stressiä vastaan yhdessä. On pidettävä huoli siitä, että toimenpiteiden lähtökohtana ovat työpaikan todelliset ongelmat, valmiita ratkaisuja tarjoaville konsulteille on osoitettava heti ovea. Toimien valvonnan on noudatettava hierarkiaa ja niiden on oltava osa työsuojelujärjestelmää. On pidettävä huoli myös siitä, että stressintorjunnan säännölliseen ohjaamiseen ja uudelleenarviointiin on olemassa omat menettelynsä.

Ingegerd Ekstrand
teksti ja kuvat
Lontoo

– Työtaakka, pitkä viikkotyöaika ja työelämän muutokset ovat suurimmat stressiä aiheuttavat tekijät, toteaa TUC:n työsuojeluvastaava Owen Tudor.

TUC:laiset liitot järjestävät EU:n työsuojeluviikon aikana erilaisia tapahtumia huomion kiinnittämiseksi stressiin. TUC laati mm. kaksi nettikyselyä työpaikoilla esiintyvän stressin selvittämiseksi.

– Muutaman viikon kuluttua totesimme, että kyselyn oli imuroinut itselleen noin 5 000 henkeä. Emme kuitenkaan odota, että vastauksia tulisi näin paljon. Kysely onkin tarkoitettu myös apuvälineeksi ts-valtuutetuille.

Työsuojelun akuutteja ongelmia Britanniassa ovat kunnollisen riskien arviointijärjestelmän puute, suojelun laiminlyönneistä langetettavien taloudellisten ja muiden seuraamusten mitättömyys ja kuntoutuksen puute. Lisäksi ts-valtuutetuille pitää saada enemmän valtaa ja toimintamahdollisuuksia, hän korostaa.

– Työtapaturmien määrä on ennallaan tai hiukan vähentynyt. Sairaslomia on suunnilleen yhtä paljon kuin ennenkin, joskin joillakin aloilla trendi on nouseva.

– Suljen maailman pois, otan aikalisän. Otan aikaa ihan vain itselleni, hän kertoo.

Adele on ollut töissä autoliitto AA:ssa jo 15 vuotta. Hän on toiminut viitisen vuotta TUC:laisen GMB-liiton noin 2 000:n jäsenen ts-valtuutettuna.

Hänen työpaikallaan on tehty stressinarviointi. AA:ssa stressiä esiintyy aaltoina. Itse hän puhuu "stressitaskuista".

– Kun työ on kiireimmillään, ei tarvita kuin yksi ylimääräinen vaatimus ja joku ylireagoi. Sietokyky on silloin kovin alhainen. Meitä auttaa tieto, että stressi kestää vain tietyn ajan, hän sanoo ja lisää, että työntekijät olivat stressin kourissa viimeksi, kun eräs vakuutusyhtiö meni nurin.

Ts-valtuutettuna hän on törmännyt vain muutamaan loppuunpalamistapaukseen.

– Mutta me ihmiset reagoimme kovin eri tavoin. Sen olen myös huomannut, että hiljaisista puurtajista saattaa tulla stressissä entistä hiljaisempia.

Adele Drane korostaa, että kaikki osapuolet tietävät, että stressi on hänen kotimassaan ongelma. Kaikki, hän toistaa, hallituksesta lähtien.

– Mutta mitä tehdään?

  Naishormoni estrogeeni vähentää stressihormonien kortisolin ja adrenaliinin vaikutusta.