Taulukko osoittaa, että kymmenen viime vuoden aikana lehtietujen käyttö on romahtanut lähes kaikissa liitoissa. Suurista vain puu-, paperi-, sähkö- ja viestintäliittolaiset ovat jotenkuten pitäneet pintansa. Heilläkin pudotus on 20—30 pros.

Absoluuttisesti suurin pudotus on KTV:ssä, suhteellisesti suurin veturimiehillä, tevalaisilla ja rakentajilla - kullakin 60 pros. Tevassa keskeinen selittävä tekijä lienee jäsenmäärän aleneminen ja korkea työttömyys. Rakentajia 90-luvun alun lama näyttää kouraisseen myös pahasti.

Positiivinen poikkeus on PAM. Se on ainoana lisännyt edun käyttöä. Plusmerkille on kuitenkin looginen selitys: PAM on neljän liiton fuusioituma ja sen suurin osapuoli; entinen Liikealan liitto ei myöntänyt lehtietua. Liikeväen tulo edun piiriin näyttää merkinneen noin 3 000 uutta lehtitilausta.

Mikseivät SAK:laiset käytä hyvää etua ja tilaa edullista palkansaajalehteä? Vastaus on ongelmavyyhti, joka muodostuu ainakin lehtien heikoista resursseista ja siitä seuraavasta laadusta, joka ei mahdollista kilpailua alueellisten tai vielä vähemmän valtakunnallisten lehtien kanssa. Myös markkinoinnissa on ongelmia. Luultavasti suuri osa SAK:laisista ei edes tiedä, mitä lehtietu tarkoittaa.

Lisäksi edun piirissä on aiempaa vähemmän lehtiä: 1992 lehtiedun saattoi käyttää 24 eri lehteen, nyt määrä on 12. Esim. sellaiset lehdet kuin Valpas, Turun Päivälehti, Kansan Sana, Hämeen Yhteistyö ja Kansan Ääni ovat lopettaneet.

Vasemmistoliittoa lähellä olevat lehdet ovat menettäneet etuja huomattavasti enemmän kuin demarilehdet. Vasemmistolehdet käyttävät tällä hetkellä 25 818 lehtietua, 48 pros. vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Demarilehdillä vastaavat luvut ovat
72 274 ja 30.

Tuomo Lilja
Kirjoittaja on
Kemianliiton Reaktion päätoimittaja