Aluesihteeri Hilje Õunapuun, 25, työsarka ei ole helppo. Itä-Virumaan maakunta sijaitsee aivan valtakunnan rajalla, enemmistö asukkaista kuuluu maan venäläiseen kielivähemmistöön ja osa on vielä vailla kansalaisuutta. Maakuntaa vaivaavat nuorten paha työttömyys, väestökato ja rajaseutujen yleiset ongelmat, köyhyys, rikollisuus ja nyttemmin myös huumeet. Ay-asia on harvan arkipäivässä ajankohtainen.

– Kaikki sanovat, että Narvassa on paljon ongelmia. Kuitenkin Tallinnassa on enemmän narkomaaneja ja huumeita, kuin meillä täällä. Jostain syystä virolaiset myös puhuvat mielellään ongelmasta venäjänkielisten kanssa. Tällä alueella ajattelemme, että suhtautuminen venäläisiin johtuu tiedon puutteesta, selvittää Ôunapuu.

Nuoret lähtevät

Itä-Virumaan nuorisotyöttömyys on maan korkein, noin 25 pros. Aluesihteerin ensimmäisiä tehtäviä olikin järjestää nuoria ay-liikkeen riveihin. Projektiin kuuluu perustaa nuorisotoimikuntia alueen suurimpiin kaupunkeihin Narvaan, Sillamäeen ja Kohtla-Järveen. Myös alueellisen koulutuksen järjestäminen on jo saatu käyntiin. Ensimmäiset kurssit työehtosopimustoiminnasta on jo pidetty.

– Nuorten poismuutto täältä on suuri ongelma. Osa lähtee opiskelemaan muualle Viroon, eikä palaa takaisin. Toiset lähtevät opiskelemaan ulkomaille. Ennen kaikkea he lähtevät pakoon työttömyyttä, mutta myös sen vuoksi, ettei tämä alue miellytä.

Hilje Õunapuu suhtautuu pidättyvästi Suomenkin mediassa eläviin juttuihin Narvan huume- ja aidsongelmista. Hän sanoo, että aidsia kaupungissa ei ole ja puolisen vuotta sitten tilastoitiin kaupungissa 139 hiv-positiivista. Suomessa esitettyjä suurempia lukuja hän ei halua kommentoida.

Ay-toiminnasta tuloksia

Itä-Virumaan venäjänkielisten keskuudessa järjestäytyminen on ollut perinne toisella tavalla kuin virolaisilla yleensä. Alueella on myös muutamia suuria työpaikkoja, esim. Kreenholmin tekstiilitehdas ja palavan kiven kaivos Eesti Põlevkivi, joissa ay-jäseniä on paljon.

Ay-toiminnassa saatu myös myönteistä tulosta. Vuonna 1998 allekirjoitettiin toistaiseksi maan ainoa alueellinen kolmikantasopimus. Paikallishallinto, työnantajat ja EAKL sopivat yhteistyöstä varsinkin työllisyyskysymyksistä.

Tällä hetkellä, kertoo Hilje Õunapuu, pidämme säännöllisesti yhteisiä palavereita. Viimeisin neuvottelumme koski Eesti Põlevkiven kaivosta, kun työnantaja halusi tuotannollisista syistä irtisanoa 707 työntekijää viime joulukuun alusta lukien. Heistä valtaosalle pystyttiin kuitenkin neuvottelemaan työpaikka kaivoksessa tai sitten muualla.

Hilkka Jukarainen

Viron venäläiset:

• Virossa asukkaita 1 370 100, joista miehiä 46 ja naisia 54 pros.

• venäjänkielisiä 26 pros.
• vironkielisiä 68 pros.
• ukrainalaisia 2 pros.
• valkovenäläisiä 1 pros.
• suomalaisia 1 pros.

• Tallinnan 404 000 asukkaasta 40 pros. venäläisiä

Ay-keskusjärjestö EAKL:

• jäseniä yhteensä 58 000
• liittoja 25
• järjestäytymisaste 20 pros.

EAKL:n aluetoimistot:

• Tartto (Tarton, Jõgevan ja Valgan maakunnat)
• Pärnu (Pärnun maakunta)
• Viljandi (Viljandin maakunta)
• Saaremaa (Saarenmaa ja Hiidenmaa)
• Narva (Itä-Virumaan maakunta)