Suomen puolustusvoimilla on 18 asevarikkoa, ja viidestä lakkautuslistalla olevasta kolme sijaitsee Pirkanmaalla eli Orivedellä, Sääksjärvellä (Tampereella) ja Vammalassa. Kaikki ovat ajanmukaisia laitoksia, joihin on viime vuosien aikana satsattu tukku rahaa. Kaikilla varikoilla on myös asiansa osaava henkilöstö, joten kaavailtu varikoiden alasajo on työllisyyspoliittisesti ja kansantaloudellisesti vähintäänkin epäilyttävä hanke.

Oriveden asevarikon päällikkö, everstiluutnantti Timo Rotonen ja Valtion ammattiliittoon VALliin kuuluvien työntekijöiden pääluottamusmies, koneistaja Ossi Turunen ovat varovaisia kun arvuuttelen puolustuspoliittisten linjausten ja lakkautushankkeiden yhteenkuuluvuutta.

– Olen juuri oppinut hienon sanan ’kompetenssi’, eikä minun kompetenssini riitä arvioimaan lakkautushankkeen taustaa. Kuitenkin neljä vuotta sitten Oriveden asevarikko sisällytettiin säilytettävien listalle, vaikka parempi olisi tietenkin ollut kuulua kehitettävien joukkoon, sanoo Turunen.

– Hanke on osa isompaa kokonaisratkaisua, joka on mainittu puolustuspoliittisessa selonteossa. Linjaus ei kuitenkaan vaikuta alueellisen puolustuksen periaatteisiin, mutta toteutustapaa joudutaan miettimään. Esimerkiksi reservien supistuminen ja materiaalin väheneminen vaikuttaa huollon tarpeeseen ja sen myötä työllisyyteen, vastaa Timo Rotonen.

Hän toteaa alkukesästä tulleen päätöksen olleen yllätys myös varikon johdolle, sillä välivaiheen valmisteluista ei ollut tietoa.

Turusen mukaan teksti-TV:n ja internetin kautta saatu tieto oli jonkinmoinen shokki, jonka aiheuttama epävarmuus on kalvanut sieltä saakka.

– Kun on käyty päättäjien puheilla pyytämässä 33 milj. euroa, on ilmennyt, ettei kyse ole rahan puutteesta, vaan taloudellisempien ja toiminnallisempien ratkaisujen hakemisesta, kaksi vuosikymmentä varikon leivissä ollut Turunen huomauttaa.

Päätös heiluttaa työttömyysprosenttia

Oriveden asevarikolla on noin 100 työntekijää (VALliin kuuluvia reilut puolet), joiden työ tai työttömyys heiluttaa Oriveden kaupungin työttömyysprosenttia. Orivedellä on Pirkanmaan keskitasoa korkeampi 13,8 pros. työttömyys, joka on viime vuoden aikana kivunnut ylöspäin parin prosenttiyksikön verran.

– Kaupungin kanssa on ollut hyvää yhteistyötä varikon säilyttämisen puolesta, sillä kaupunki ei halua jopa 80:tä uutta työtöntä, mikä olisi todennäköistä, vaikka erilaiset eläkejärjestelyt toteutettaisiin. Nykyisten suunnitelmien mukaan aikaa järjestelyihin on pari vuotta, kertoo Turunen.

Ajanmukainen metalliverstas

Oriveden varikon "päätuote" on 23 millimetrin ilmatorjuntakanuunan ja 12,7 millimetrin ilmatorjuntakonekiväärin huolto. Silti varikko ei ole pelkkä huoltopaja, vaan täysimittainen metalliverstas, jolla on edellytykset pärjätä myös siviilituotannossa.

- Nytkin teemme käytännön metallitöitä, joten tuotannon muutoksiin on hyvät valmiudet. Lataavilla varikoilla, kuten Sääksjärvellä, ei ole tällaista mahdollisuutta, toteaa Turunen.

Varikolla tehdyn selvityksen mukaan vain noin kymmenen työntekijää voi siirtyä oman työssäkäyntialueen ulkopuolelle. Töitä on tarjolla lähinnä Lievestuoreella ja Kuopiossa, mutta perhe- ja asuntoasiat pitävät valtaosan Orivedellä.

– Tässä tulevat vastaan erilaiset tukipaketit asian eduskuntakäsittelyn jälkeen. Eläke- ja koulutusmahdollisuuksien lisäksi kyseeseen voi tulla myös yrittäjyyteen valmentautuminen. Seuraamme koko ajan tarjontaa työmarkkinoilla, sanoo Rotonen.

Uuskäyttö pohdintaan

Asevarikon kohtalo huolestuttaa ja puhuttaa Orivedellä, mutta missään katastrofitunnelmissa paikkakunnalla ei eletä.

Kaupunginjohtaja Tapani Venho kertoo, että varikon uuskäytön puolesta tullaan tekemään hartiavoimin työtä.

– Väkilukuun suhteutettuna varikon lakkautus merkitsisi meille yhtä paljon kuin 3 000 työpaikan menetys Tampereella. On tärkeää ettei valtiovalta aiheuttaisi toimillaan lisää työttömyyttä, vaan pyrkisi kanssamme löytämään työllistävän ratkaisun, sanoo Venho.

Hänen mielestään ei ole oleellista, kuka tiloissa toimii ja mitä tekee, sillä nykyaikaisella metallipajalla on hyvät mahdollisuudet muuntautua tarpeen mukaan.

– Ei ole järkevää eikä taloudellista keskeyttää nyt käynnissä olevaa tuotantoa, vaan saada riittävä siirtymäaika. Välttämättömiä muutoksia emme vastusta, mutta muutokset eivät saa aiheuttaa kohtuutonta vahinkoa, linjaa kaupunginjohtaja.

Hannu Oittinen

  Kävi niin kuin puolustusvoiminen henkilöstön keskuudessa pelättiin: eduskunta päätti täysistunnossaan joulun alla lakkauttaa yhteensä viisi varikkoa, joista kolme sijaitsee Pirkanmaalla. Lisäksi lakkautetaan Varsinais-Suomen it-rykmentti ja Hangon rannikkopatteristo.

Päätökset merkitsevät pahimmillaan jopa 600 puolustusvoimien palveluksessa olevan siviilihenkilön työpaikan lakkautusta 2008 mennessä, mutta sotilashenkilöstön määrä saattaa jopa kasvaa.

Henkilöstön toiminta työpaikkojen puolesta vaikutti työllisyyslausuman lisäämiseen päätökseen sekä jatkoajan saamiseen rakennemuutoksen toteutukselle.

- Osasimme varautua lakkautukseen, joten vaadimme juuri siirtymäkauden jatkoa ja vakavaa paneutumista työllisyysnäkökohtiin. On hyvä, että lausuma liitettiin päätökseen, mutta toimiiko puolustusvoimien johto lausuman mukaisesti, on toinen asia. Ainakaan vielä pääesikunnasta ei ole tullut lausuman mukaista suunnittelukäskyä. Toisaalta se voi merkitä, että lausumat ovat tuoneet mutkia matkaan eli asia on mennyt uudelleen valmisteluun, sanoo Oriveden varikon pääluottamusmies Ossi Turunen.

- Mikäli lausuma pyritään ohittamaan, täältä otetaan yhteyttä, lupaa Turunen.

Lopetushankkeen taustalla eivät ole valtiontalouden säästöt, sillä puolustusvaliokunnan mietinnön mukaisessa päätöksessä todetaan, että "toimenpiteiden yhteiskunnalliset kustannukset ovat jopa säästöjä suuremmat".

Kaupunki ostamaan pajaa

Varikon lakkautuspäätöksen jälkeen Orivedellä ei ole seisty tumput suorina, vaan haettu keinoja pitää nykyaikainen metallipaja toiminnassa ja ammattitaitoinen väki työssä. Kaupunki on tehnyt varikon pajasta 168 000 euron ostotarjouksen, sillä pajaan uskotaan löytyvän helpommin uusyrittäjiä kaupungin kuin armeijan.