Taloudessa on matalasuhdannetta aina seurannut korkeasuhdanne — ennemmin tai myöhemmin. Mutta tuhansien työpaikkojen kysymys on se, että koska ja millä vauhdilla. Erilaiset asemassa ihmiset arvioivat asiaa eri tavoin.

Talouden tulevaisuudesta puhuvat niin poliitikot, yritysten ja keskuspankkien johtajat kuin taloustutkijatkin. Poliitikkojen puheen sävy riippuu siitä, onko hän hallituksen puolella vai sitä vastaan. Hallitus puhuu yleensä toiveikkaammin myönteisen käänteen tulosta kuin opposition edustajat. Nämä puolestaan vaativat lisää rahaa erilaisiin hyviin tarkoituksiin, joilla laskusuhdanteen vammoja voidaan torjua.

Eri yhtiöissä eri arviot

Yritysjohtajien puheiden sävyyn vaikuttaa mm. se, tuottaako firma tavaroita tai palveluja suoraan kuluttajille vai välituotteita tai palveluja muulle liike-elämälle. Pörssikurssi laskee, jos johtaja sanoo edessä olevan edelleen huonoja aikoja, mutta mitään toimia tuloksen parantamiseksi ei tehdä. Jos synkkiin näkymiin kytketään saneeraustoimia, kurssi voi noustakin.

Suoraan kuluttajien käyttäytymisestä riippuvan firman on parempi puhua optimistisemmassa sävyssä, jotta kuluttajat eivät pelästyisi ja päättäisi olla ostamatta firman tuotteita. Nokia esimerkiksi sanoo "vaativien olosuhteiden jatkuvan", kun se ei oikein tiedä, alkaako myynti vetää vauhdikkaammin jo alkusyksystä vai vasta vuoden lopulla.

Investointitavaroita valmistavan tai alihankkijana toimivan yrityksen johto taas voi puhua synkemmin, koska se voi vedota omien asiakkaidensa tilanteeseen. Verkottuneessa ja ketjuuntuneessa taloudessa ketjun uloin lenkki on yleensä myös se, joka joutuu suhdannevaihtelut kovimmin kohtaamaankin.

Keskuspankit varottavat aina

Keskuspankkien johtajien rooliin kuuluu varoittaa – yleensä liiasta optimismista. Matti Vanhala (Suomi), Ernst Welteken (Saksa), Alan Greenspan (USA) ja monet muut puhuvat tällä(kin) hetkellä kuin yhdestä suusta: ei pidä odottaa liian nopeaa elpymistä taloudessa, koska sitten voi seurata pettymys ja sellaiset taas ovat huonoja talouden toipumisen kannalta. Nousu tulkoon, mutta mieluummin vähän hitaammin kuin nopeammin, niin asiat pysyvät hallinnassa.

Ennustajat eivät tiedä

Talousennustajien puheista ei yhtenäistä linjaa löydy, joten joku heistä on lähempänä oikeaa vastausta kuin joku toinen. Jonkinlainen yhteisymmärrys vallitsee siitä, että niin USA:ssa kuin Suomessakin olisi pohja jo saavutettu. Nyt etsitään pienimmistäkin tiedoista vihjeitä siitä, onko myös vauhdikkaampi nousu alkamassa vai jatkuuko hiljaisempi kausi edelleen.

USA:n teollisuuden ostopäälliköiden mielialoilla tai tukkuvarastojen koolla on merkitystä Suomenkin taloudelle. Uusiin investointeihin siellä ei ryhdytä ennen kuin kertyneet varastot ovat tarpeeksi pienentyneet ja nyt löysänä oleva tuotantokapasiteetti otettu käyttöön.

Yksi ongelma on myös dollarin yliarvostus. Kaiken järjen ja "yleisen edun" nimissä sen pitäisi heiketä, mutta Suomen viennin kannalta se olisi huono asia.

Kuluttajat Suomessa luottavat omaan talouteensa edelleen ja mielialat ovat itse asiassa aavistuksen verran vahvistuneet. Jos USA:ssa ja muualla Euroopassa talouden nousu kuitenkin siirtyy myöhemmäksi, vientiyritykset Suomessa alkavat lomauttaa entistä enemmän väkeä. Irtisanomisiakin voi olla edessä eivätkä edes palvelualat työllistä lisää väkeä. Ammattitaitoisista työntekijöistä mm. Palvelutyönantajien pomo Arto Ojala kehottaa pitämään kiinni.

Mutta omaa ja naapurin työpaikkaa koskevat ikävät uutiset vaikuttavat kuluttajien mielialoihin kaikkein herkimmin.

Heikki Lehtinen