Metalliliitto, Rakennusliitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM vaativat vuokratyövoiman käyttöön nykyistä tiukempaa sääntelyä ja ulkomaisten työntekijöiden työehtojen valvonnan tehostamista. Liitot ovat toimittaneet asiasta vetoomuksen hallitukselle ja eduskunnalle.

Liitot ovat huolissaan siitä, että Suomen nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa työehtosopimusten yleissitovuussäännösten ja muiden työnantajalle kuuluvien velvoitteiden kiertämisen silloin, kun tarjotaan vuokratyövoimaa tai esimerkiksi aliurakointia toisesta EU-maasta.

Liitot vaativat ammattijärjestöille itsenäistä kannevaltaa tapauksissa, joissa ulkomaisen työntekijän työehtoja on poljettu. Liitot haluavat lisää resursseja ja valvontavaltuuksia työsuojeluhallinnolle sekä tuntuvia rangaistuksia työehtojen rikkomuksiin syyllistyneille työnantajille.

Liitot esittävät, että tilaajayrityksille ja muille työn teettäjille säädetään palkkavastuu vuokra- ja alihankintatyöhön. Tämä edellyttää, että vuokra- tai alihankintatyötä käyttävien yritysten luottamusmiehillä ja työsuojeluvaltuutetuilla on oikeus valvoa työehtosopimusten noudattamista myös vuokra- ja alihankintayrityksissä. Liittojen mielestä työlupamenettelyä on muutettava niin, että lupa myönnetään vain alakohtaisen kolmikantaisen käsittelyn jälkeen.

EU-maissa ankarat rangaistukset

Rakennus- ja Metalliliiton sekä PAMin huoli saa pontta liittojen tilaamasta tutkimuksesta, jossa selvitetään työsuhteen ehtojen sääntely- ja valvontakeinoja EU-maissa. SAK:n lakimiehen Jari Hellstenin tekemä tutkimus paljastaa, että Suomi on jäänyt lähetettyjen työntekijöiden ja vuokratyövoiman työehtojen valvonnassa pahasti jälkeen monista muista EU-maista. Hellstenin mukaan Suomi kuuluu EU:n jäsenmaiden siihen vähemmistöön, jossa ulkomaisen työvoiman vuokraamisessa ja aliurakoinnissa ei ole käytännössä mitään pelisääntöjä.

Muissa EU-maissa rangaistukset ulkomaisen työvoiman väärinkäytöksistä ovat yleensä ankarat. Esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa työnantaja voidaan tuomita jopa viiden vuoden vankeusrangaistukseen vuokratyötä koskevien sääntöjen rikkomisesta.

Monissa EU-maissa työvoiman vuokraus on mahdollista vain tietyillä aloilla ja silloinkin vain määräajaksi. Viranomaisten ja työntekijäjärjestöjen valvontaoikeudet ovat monissa muissa EU-maissa myös huomattavasti laajemmat ja monipuolisemmat kuin Suomessa. Saksassa ja Ranskassa ammattiliitoilla on itsenäinen kannevalta. Ammattiliitto voi nostaa kanteen työnantajaa vastaan, jos työehtosopimuksen määräyksiä on rikottu. Suomessa kanteen voi nostaa vain työntekijä itse.

Lainsäädännöllä kiire

Liittoja huolestuttaa se, että työvoiman vuokraamisen ja muiden urakointipalvelujen kautta voidaan käytännössä kiertää työvoiman liikkuvuudelle asetetut siirtymäajat. Tuoreimmissa EU:n laajentumista koskevissa selvityksissä on arvioitu, että uusista jäsenmaista tulisi Suomeen enemmän työvoimaa palvelujen tarjonnan kuin työvoiman vapaan liikkuvuuden kautta.

Eniten työvoimaa tullaan liittojen arvion mukaan tarjoamaan vähän ammattitaitoa vaativiin palveluammatteihin sekä rakennus- ja metallialan aliurakointitöihin. Palvelujen tarjoaja voi olla myös suomalainen yritys, jos se hankkii tytäryhtiön tai siirtää toimintaansa uusiin jäsenmaihin. Esimerkiksi siivous- ja vartiointialalla on jo perustettu tytäryhtiöitä Viroon.

Työministeriö asetti viime syksynä työryhmän selvittämään ulkomaisen työvoiman työehtojen valvonnan tehostamisen tarvetta. Liitot kiirehtivät vetoomuksessaan työryhmän työtä. Lainsäädäntö on liittojen mielestä saatava kuntoon ennen vuotta 2004, jolloin ensimmäiset hakijamaat todennäköisesti otetaan EU:n jäseniksi.