Nigerialaissyntyinen tutkija Olukemi Oguntuyi on asunut jo kolmetoista vuotta Suomessa. Alun perin hän tuli tänne opiskelijavaihtoon. Suurimman osan suomenelämäänsä Olukemi on asunut Joensuussa, vaikka välillä tuli käytyä niin Turussa kuin Helsingissäkin.

– Niin sanottua rasismia on täällä, mutta niin sitä on muuallakin. No, ehkä tämä autojen polttelu on paikallinen erikoisuus, naurahtaa Olukemi sarkastisesti. Hänen mielestään on toisaalta helppoa asua rasistiseksi leimatulla paikkakunnalla, kun asiasta puhutaan avoimesti. Turvallisuuden illuusiotakaan ei pääse kehittymään. Ja sitä paitsi, olenhan nainen: en voi aivan huoletta vaikkapa käydä kävelyllä syrjäisellä lenkkipolulla myöhään illalla.

Sydämen kieli ja arjen kieli

Olukemi Oguntuyi tutkii kielitaidon merkitystä maahanmuuttajan elämässä. Hänen näkökulmansa on sosiologinen. Suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumiseksi kielitaito on välttämätön avu, vaikka sopeutuminen on toki monen eri tekijän summa. Ilman kieltä jää kuitenkin tavallisen suomalaisen arjen ulkopuolelle.

– Jotta Suomesta tulisi oikeasti monikulttuurinen yhteiskunta, tarvitaan yksi punainen lanka, jonka tuntevat ja tunnustavat kaikki etniset ryhmät. Maahanmuuttajan integroituminen on sitä, että hän hyväksyy sen, että maassa on elettävä maan tavalla. Mutta vastaanottajamaan on myös otettava huomioon uudet asukkaansa ja tarpeen tullen, jopa lainsäädännöllä muutettava yhteiskuntaa joustavammaksi.

Uuteen kotimaahan sopeutuminen ei tarkoita sitä, että oma kulttuuri ja kieli olisi hylättävä. Muistammehan sen jo 70-luvun muuttoaallosta Ruotsiin: omaa kieltään ja tapojaan häpeävä, kynsin hampain — ainakin ulkonaisesti — ruotsalaistuva finnjävel ei uskaltanut puhua omaa äidinkieltään edes lapsilleen, joista tuli kielipuolia. Oman äidinkielen taito ja vaaliminen takaa mahdollisuuden oppia myös uutta kieltä.

On helppoa todeta, että maahanmuuttajan tulisi opetella suomea. Toteuttaminen on vaikeampaa, on Olukemi huomannut. Maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen, tasalaatuinen ryhmä, vaan samasta maastakin tulleita on monenlaisia, ihan kuin meitä suomalaisiakin. Koulutustaustat ja sosiaaliryhmät vaihtelevat. Joku on monikielinen professori, toinen ei ole ikinä opiskellut. Pakolaisilla voi olla takanaan erittäin kovia kokemuksia, vaikka kidutusta. Huoli kotimaahan jäävistä sukulaisista painaa mieltä.

Kiire töihin

– Suurimman osan suomen kielen koulutuksesta järjestää työministeriö, jolla on kiire saada maahanmuuttajat työelämään. Se on hyvä ja tärkeä asia, mutta ei millä keinolla tahansa. Nykyisin kuulemma pyritään ottamaan huomioon maahanmuuttajan tilanne kokonaisuudessaan, kun kieliopintoja suunnitellaan. Se on todella tärkeää. Sillä maahanmuuttaja joutuu karenssiin, jos kurssi keskeytyy. Kun leimautuu ihmiseksi, joka ei hoida hommiaan, kestää, ennen kuin pääsee taas kurssille. Ja oikeasti taustalla voi olla vakavia henkilökohtaisia ongelmia.

Pienten lasten äidit ovat ryhmä, joka jää herkästi kurssien ulkopuolelle. Koska he hoitavat lapsia kotona, työelämään ei ole hoppua, niinpä kurssipaikkakin jää saamatta. Kun ei pääse jyvälle uuden kotimaan asioista kielitaidon puutteen takia, olo tuntuu ulkopuoliselta. Terveyskeskuksessa käyntikin vaatii kielitaitoa.

Itsekin äitinä Olukemi tietää, kuinka tärkeää oman kielen säilyttäminen on. Äidinkieli on sydämen kieli, ja sitä pitää puhua, vaikka julkisilla paikoilla joruban kieli herättää Joensuussa huomiota.

– Vaikka en tiedä, missä tarkoituksessa itse kukin kääntyy katsomaan: uteliaisuuttaan, ihastuksissaan vai vihoissaan, tunnen kyllä katseet nahassani.

Olukemi Oguntuyi on aktiivinen ihminen. Jo opiskeluaikanaan hän on vetänyt mm. monikulttuurista Aurora-keskusta, naisten ryhmiä ja monenlaista muuta maahanmuuttajatoimintaa. Nyt tutkijan työ vie paljon aikaa, mutta maahanmuuttajien asia on edelleen hänen sydäntään lähellä.

Aurora — kansainvälinen olohuone

Aurora-keskus on monen eri tahon yhteinen hanke, jolla viritellään mahdollisuuksia kulttuurien väliseen kohtaamiseen Joensuussa. Aurorassa on kahvila, olopaikka tai piste vaikka Internet-asioiden hoitamiseen. Aurora järjestää kielikursseja aikuiskoulutuskeskuksen tiloissa.

Tutustumista suomalaiseen ruokakulttuuriin on järjestetty yhdessä Marttojen kanssa. Suunnitteilla on myös tiedottamiseen liittyvää toimintaa joko lehden tai radio-ohjelman muodossa. Aurora ei ole olo- ja kurssipaikka vain maahanmuuttajille, myös suomalaiset ovat lämpimästi tervetulleita toimintaan!

Johanna Westersund