Nigerialaissyntyinen tutkija Olukemi
Oguntuyi on asunut jo kolmetoista vuotta Suomessa. Alun perin hän tuli tänne
opiskelijavaihtoon. Suurimman osan suomenelämäänsä Olukemi on asunut Joensuussa,
vaikka välillä tuli käytyä niin Turussa kuin Helsingissäkin.
Niin sanottua rasismia on täällä, mutta niin sitä on muuallakin. No, ehkä
tämä autojen polttelu on paikallinen erikoisuus, naurahtaa Olukemi sarkastisesti. Hänen
mielestään on toisaalta helppoa asua rasistiseksi leimatulla paikkakunnalla, kun asiasta
puhutaan avoimesti. Turvallisuuden illuusiotakaan ei pääse kehittymään. Ja sitä
paitsi, olenhan nainen: en voi aivan huoletta vaikkapa käydä kävelyllä syrjäisellä
lenkkipolulla myöhään illalla.
Sydämen kieli ja arjen kieli
Olukemi Oguntuyi tutkii kielitaidon merkitystä maahanmuuttajan elämässä. Hänen
näkökulmansa on sosiologinen. Suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumiseksi kielitaito on
välttämätön avu, vaikka sopeutuminen on toki monen eri tekijän summa. Ilman kieltä
jää kuitenkin tavallisen suomalaisen arjen ulkopuolelle.
Jotta Suomesta tulisi oikeasti monikulttuurinen yhteiskunta, tarvitaan yksi
punainen lanka, jonka tuntevat ja tunnustavat kaikki etniset ryhmät. Maahanmuuttajan
integroituminen on sitä, että hän hyväksyy sen, että maassa on elettävä maan
tavalla. Mutta vastaanottajamaan on myös otettava huomioon uudet asukkaansa ja tarpeen
tullen, jopa lainsäädännöllä muutettava yhteiskuntaa joustavammaksi.
Uuteen kotimaahan sopeutuminen ei tarkoita sitä, että oma kulttuuri ja kieli olisi
hylättävä. Muistammehan sen jo 70-luvun muuttoaallosta Ruotsiin: omaa kieltään ja
tapojaan häpeävä, kynsin hampain ainakin ulkonaisesti ruotsalaistuva
finnjävel ei uskaltanut puhua omaa äidinkieltään edes lapsilleen, joista tuli
kielipuolia. Oman äidinkielen taito ja vaaliminen takaa mahdollisuuden oppia myös uutta
kieltä.
On helppoa todeta, että maahanmuuttajan tulisi opetella suomea. Toteuttaminen on
vaikeampaa, on Olukemi huomannut. Maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen, tasalaatuinen
ryhmä, vaan samasta maastakin tulleita on monenlaisia, ihan kuin meitä suomalaisiakin.
Koulutustaustat ja sosiaaliryhmät vaihtelevat. Joku on monikielinen professori, toinen ei
ole ikinä opiskellut. Pakolaisilla voi olla takanaan erittäin kovia kokemuksia, vaikka
kidutusta. Huoli kotimaahan jäävistä sukulaisista painaa mieltä.
Kiire töihin
Suurimman osan suomen kielen koulutuksesta järjestää työministeriö, jolla
on kiire saada maahanmuuttajat työelämään. Se on hyvä ja tärkeä asia, mutta ei
millä keinolla tahansa. Nykyisin kuulemma pyritään ottamaan huomioon maahanmuuttajan
tilanne kokonaisuudessaan, kun kieliopintoja suunnitellaan. Se on todella tärkeää.
Sillä maahanmuuttaja joutuu karenssiin, jos kurssi keskeytyy. Kun leimautuu ihmiseksi,
joka ei hoida hommiaan, kestää, ennen kuin pääsee taas kurssille. Ja oikeasti
taustalla voi olla vakavia henkilökohtaisia ongelmia.
Pienten lasten äidit ovat ryhmä, joka jää herkästi kurssien ulkopuolelle. Koska he
hoitavat lapsia kotona, työelämään ei ole hoppua, niinpä kurssipaikkakin jää
saamatta. Kun ei pääse jyvälle uuden kotimaan asioista kielitaidon puutteen takia, olo
tuntuu ulkopuoliselta. Terveyskeskuksessa käyntikin vaatii kielitaitoa.
Itsekin äitinä Olukemi tietää, kuinka tärkeää oman kielen säilyttäminen on.
Äidinkieli on sydämen kieli, ja sitä pitää puhua, vaikka julkisilla paikoilla joruban
kieli herättää Joensuussa huomiota.
Vaikka en tiedä, missä tarkoituksessa itse kukin kääntyy katsomaan:
uteliaisuuttaan, ihastuksissaan vai vihoissaan, tunnen kyllä katseet nahassani.
Olukemi Oguntuyi on aktiivinen ihminen. Jo opiskeluaikanaan hän on vetänyt mm.
monikulttuurista Aurora-keskusta, naisten ryhmiä ja monenlaista muuta
maahanmuuttajatoimintaa. Nyt tutkijan työ vie paljon aikaa, mutta maahanmuuttajien asia
on edelleen hänen sydäntään lähellä.
Aurora kansainvälinen olohuone
Aurora-keskus on monen eri tahon yhteinen hanke, jolla viritellään mahdollisuuksia
kulttuurien väliseen kohtaamiseen Joensuussa. Aurorassa on kahvila, olopaikka tai piste
vaikka Internet-asioiden hoitamiseen. Aurora järjestää kielikursseja
aikuiskoulutuskeskuksen tiloissa.
Tutustumista suomalaiseen ruokakulttuuriin on järjestetty yhdessä Marttojen kanssa.
Suunnitteilla on myös tiedottamiseen liittyvää toimintaa joko lehden tai radio-ohjelman
muodossa. Aurora ei ole olo- ja kurssipaikka vain maahanmuuttajille, myös suomalaiset
ovat lämpimästi tervetulleita toimintaan!
Johanna Westersund