– Työturvallisuuslaki on sekava, eikä se vastaa nykyistä työelämää. Laissa on kyllä säädöksiä koneista ja melusta, mutta siinä ei esimerkiksi sanota mitään työn henkisestä kuormittavuudesta, Koskinen kuvailee.

SAK:ssa työturvallisuuslain uudistamisen yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu työssä jaksamisen ja pätkätyösuhteiden mukanaan tuomien työsuojeluhaasteiden huomioiminen.

– Uudessa laissa työnantaja velvoitetaan seuraamaan työn kuormittavuuteen ja työssä jaksamiseen liittyviä tekijöitä. Työnantajan on ryhdyttävä sanktion, esimerkiksi sakkojen, uhalla toimiin, jos ongelmia ilmenee.

Kilpailuttamisen työsuojeluriskit kuriin

Uudessa työturvallisuuslaissa velvoitetaan työnantaja selvittämään, että työmäärä ja henkilöstöresurssit vastaavat toisiaan. Timo Koskisen mukaan on tärkeää, että tämä velvoite ulotetaan koskemaan myös alihankinta- ja kilpailuttamistilanteita.

– Kilpailuttamistilanteissa ei nykyään tarvitse varmistaa, kykeneekö alihankkija selviämään työsuojeluvelvoitteista.

Esimerkkejä kilpailuttamisen myötä lisääntyneistä työsuojeluriskeistä löytyy mm. jätekuljetuksista ja joukkoliikenteestä.

Uuteen lakiin tulee pykälä, joka koskee työntekijän epäasiallista kohtelua ja työpaikkakiusaamista. Työnantaja velvoitetaan seuraamaan, että työpaikalla ei esiinny kiusaamista ja ryhtymään välittömästi toimiin jos kiusaamista tapahtuu.

Lakiin on tulossa määräys, jonka mukaan työ on organisoitava siten, että väkivallan uhka on työpaikalla mahdollisimman pieni. Yksintyöskentelyä ei Timo Koskisen mukaan kuitenkaan olla täysin kieltämässä.

– Työnantajat velvoitetaan hankkimaan riittävät apu- ,hälytys- ja suojavälineet työntekijöille sekä huolehtimaan työntekijöiden kouluttamisesta vaaratilanteiden varalle. Monissa tapauksissa oleellista ei ole se, työskenteleekö työntekijä yksin, vaan se, että apua saadaan paikalle nopeasti, Koskinen selvittää.

EU:lta moitteita

EU:n komissio on huomauttanut Suomea siitä, että työsuojelulainsäädäntömme ei vastaa kaikilta osin EU:n vähimmäisvaatimuksia. Komissio moittii Suomea mm. siitä, että työnantajia ei ole laissa velvoitettu kirjaamaan työntekoon liittyviä vaaroja ja uhkia ns. riskiarviointiasiakirjaan, joka on pidettävä työpaikalla työntekijöiden saatavilla.

– Asia on korjattava uudessa laissa. Esimerkiksi pätkätyöntekijöille asiakirja on tärkeä, he saavat siitä nopeasti selville työhönsä liittyvät riskit ja mahdollisesti tarvittavat suojavälineet, Timo Koskinen sanoo.

Lakiehdotusta valmistelevan kolmikantaisen työryhmän määräaika päättyy marraskuun lopussa. Jos aikataulussa pysytään, eduskunta pääsee käsittelemään lakia ensi vuonna. Työturvallisuuslain uudistaminen on kirjattu hallitusohjelmaan.

Pirjo Pajunen