Aluksi makeisille ja jäätelölle kaavailtiin 0,95 euron veroa kilolta. Veroa aiotaan kuitenkin periä vain 0,75 euroa kilolta, jottei kotimainen tuotanto vaarantuisi tolkuttoman paljoa. Siihen tulee vielä päälle arvonlisäveroa kymmenen senttiä.

Suomalaiset syövät makeisia keskimäärin vajaat 15 kiloa vuodessa nuppia kohden, joten vero kasvattaa karkkilaskua noin 12 euroa, jos kulutus ei vähene. Jäätelöä kuluu kiloina arviolta puolta vähemmän ja verokin jää puoleen.

Lisälasku on suurempi kuin paljon melua herättänyt tv-maksun korotus. Ja tämä peritään jopa kaikilta.

Halvat hinnat katoavat

Kilopohjainen maksu tuntuu hinnassa sitä enemmän, mitä halvemmasta tuotteesta on kysymys. Jos joku on valmis maksamaan sadan gramman suklaalevystä 20 euroa, niin yhdeksän sentin hinnankorotus ei tunnu missään.

Tilastokeskuksen kuluttajahintatutkimuksessa on mukana tavallisempia tuotteita. Siinä 200 gramman suklaalevy maksoi heinäkuussa 1,75 euroa. Vero nostaa hintaa 17 senttiä eli kymmenen prosenttia.

Puoli kiloa lakritsia maksoi 2,33 euroa. Sen hinta nousee jo 42 senttiä eli vajaan viidenneksen. Se alkaa olla suurimpia nousuja makeislaskussa, sillä halvimmillaan makeisten kilohinta on neljän euron paikkeilla.

Puolta kalliimpaa jäätelöä

Jäätelön keskimääräinen kilohinta on halvempi kuin makeisten, joten jäätelönystäviä vero rassaa kovimmin.

Jäätelöissäkään 40 euro kilo maksavan tuontijäätelön hinta ei nouse kuin pari prosenttia.

Tilastokeskuksen taulukoissa 70 grammaa painava jäätelötuutti maksoi heinäkuussa 0,61 euroa. Sen hintaa vero nostaa kuusi senttiä. Litran jäätelöpaketin keskihinta puolestaan oli 1,42 euroa. Jos se painaa saman verran kuin keskimääräinen jäätelölitra eli 600 grammaa, hinta nousee 51 senttiä eli yli kolmanneksen.

Halvimmillaan jäätelöä saa nyt kaupasta selvästi alle eurolla litra, joten halvimpien tuotteiden hinta voi nousta jopa puolella.

Terveellisestä saa maksaa

Valtiovarainministeriön virkamiehet arvioivat veroesitystä valmistellessaan, että kulutus vähenee neljä viidesosaa siitä mitä hinta nousee. Eli jos hinta nousee puolella, kulutus vähenee 40 prosenttia. Tätä pehmentää vähän se, jos ihmisten tulot lisääntyvät. Sitä tosin ei ole näköpiirissä.

Makeisvero kuulostaa terveyttä edistävältä. Mutta jäätelöissä se rassaa voimakkaimmin tuotteita, joissa on vähän kalliimpia ja epäterveellisimpiä ainesosia kuten rasvaa ja sokeria.

Ingman Ice Cream julmistuikin veroesityksestä ja käynnisti heti koko henkilökuntaa koskevat yt-neuvottelut. Toimitusjohtaja arveli alkuperäisen veroesityksen johtavan kulutuksen vähenemiseen niin, että pahimmillaan toistakymmentä työntekijää joudutaan vähentämään. Henkilökuntaa on nyt kaikkiaan 150.

Elintarviketyöläisten liiton puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen tuntuu vähän epäilevän, onko veroesitys todellinen ja ainoa syy syyskuun alussa käynnistyneisiin yt-neuvotteluihin. Muissa yrityksissä samaan ei ole ryhdytty.

– Mutta pääluottamusmiehiltä on tullut viestiä, että kyllä tämä taloissa puhuttaa. Tällaisilla veroilla tahtoo olla pidemmän päälle vaikutuksia työvoimatarpeisiinkin.

Kuntosen liitto on samoilla linjoilla alan yritysten kanssa. Verorahojen tarve ymmärretään, mutta tämä taakka kohdistuu kovin pieneen porukkaan. Makeisia tekee Suomessa noin 2 500 ja jäätelöä 450 ihmistä.

– Kun katsoo näiden toimialojen kokoa, niin kovin kapeille hartioille taakka on työnnetty.

Kuluttajat veron lopulta maksavat. Mutta jos kulutus rajusti vähenee, vähenevät myös työpaikat. Samalla kiihtyy karkkiralli Tallinnasta.

Heikki Lehtinen
Foto Tuulikki Holopainen