Työtuomioistuimeen käsittelyyn tulevissa riidoissa riidellään tyypillisesti työ- ja virkaehtosopimusten tulkinnasta tai toinen osapuoli katsoo, että sopimusta ei ole noudatettu. Esimerkiksi kiista irtisanomisen tai palkan perusteista voi päätyä työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Työtuomioistuin käsittelee noin 200 juttua vuodessa. Ne koskevat vain työ- ja virkaehtosopimuksia, muut työriidat käsitellään käräjäoikeuksissa.

Työmarkkinoilla tapahtuneet muutokset heijastuvat työtuomioistuimeen. Esimerkiksi paikallisen sopimisen lisääntyminen ja uudet palkkausjärjestelmät ovat poikineet riitoja, joita on jouduttu ratkomaan myös tuomioistuimessa.

Pekka Orasmaa tuli työtuomioistuimeen 1988 työtuomioistuinneuvokseksi. Hän sanoo, että ei ole päivääkään katunut ammatinvalintaansa.

– Käräjäoikeus oli mielenkiintoinen työpaikka mutta olin hiukan kyllästynyt rikosjuttuihin ja siviilioikeus kiinnosti minua. Olen viihtynyt täällä erinomaisesti, Orasmaa sanoo esitellessään Helsingin Kaivopuistossa sijaitsevan työtuomioistuimen tiloja. Tuomioistuin muuttaa upeasta jugend-talosta Helsingin hovioikeudelta vapautuneisiin tiloihin ensi vuoden lopulla.

Ei valitusoikeutta

Pekka Orasmaa pitää suomalaista työtuomioistuinjärjestelmää selkeänä ja hyvin toimivana. Järjestelmä perustuu muiden Pohjoismaiden tapaan työehtosopimusten keskeiseen asemaan työmarkkinasuhteiden säätelijänä. Orasmaan mukaan melkein kaikissa vanhoissa EU-maissa on työtuomioistuin, mutta ne ovat kaikki erilaisia.

Ranskassa on Euroopan vanhin työtuomioistuin, se perustettiin yli 200 vuotta sitten. Saksassa työtuomioistuin on kolmiportainen ja se käsittelee kaikki työriidat. Myös Englannissa muutoksenhaku on mahdollista.

Suomessa työtuomioistuimen päätöksiin ei voi hakea muutosta. Päätöksen purkamista voi tosin hakea korkeimmasta oikeudesta.

– Yhtään kertaa päätöstä ei ole purettu, mutta tähän tähtääviä juttuja on vireillä jatkuvasti.

Ruotsissa käräjäoikeuksien käsittelemien työriitojen tuomioihin voi hakea muutosta työtuomioistuimesta. Pekka Orasmaa pitää Ruotsin mallia mielenkiintoisena.

– Ruotsissa kaikki työriidat päätyvät toisessa vaiheessa työtuomioistuimeen. Tätä mallia ehdotettiin aikoinaan Suomeenkin mutta viime aikoina aiheesta ei ole keskusteltu.

Laki ajan tasalle

Suurelle yleisölle työtuomioistuin on tullut tutuksi laittomista lakoista ammattiosasostoille langetettavista sakoista. Lakon taustalla voi olla esimerkiksi tulkintaerimielisyys paikalliseen sopimukseen liittyen tai työnantajan ilmoitus työntekijöiden vähentämisestä, jolloin henkilöstö protestoi ulosmarssilla.

Lain kirjain on selvä: kun työehtosopimus on voimassa, on myös työrauhavelvoite voimassa. Paikallisen sopimisen lisääntyminen on kuitenkin tehnyt elävästä elämästä työpaikoilla monimutkaisempaa, Pekka Orasmaa myöntää.

Uusi ilmiö on työnantajien halu vaihtaa työehtosopimus vakiintuneesta toiseen. Työntekijät kokevat tämän sopimussoppailuksi ristimänsä ilmiön epäoikeudenmukaiseksi. Tapauksia on puitu työtuomioistuimessa ja ne ovat Orasmaan mukaan hankalia, sillä työehtosopimuslaki on asian suhteen "vähäpuheinen".

– Työehtosopimuslaki on vuodelta 1946. Se on tehty aivan erilaiseen maailmaan kuin missä me nyt elämme.

Orasmaa pitääkin hyvänä, että lain uudistamista nyt pohditaan.

Pekka Orasmaa sanoo, että hänen uransa hankalimmat tapaukset ovat olleet sellaisia, joihin on kytkeytynyt perus- ja ihmisoikeuksiin sekä EU:n yhteisöoikeuteen liittyviä kysymyksiä.

– Joissakin tapauksissa on syntyä epäilys, että kotimainen oikeuskäytäntömme on ristiriidassa näiden uusien oikeuslähteiden kanssa.

Turhat riidat seulotaan

Pekka Orasmaan mukaan työtuomioistuimeen ei tulla kevein perustein. Riitaa puidaan ensin työpaikkatasolla, sitten liittojen välillä ja vasta tämän jälkeen työtuomioistuimessa.

– Työehtosopimuksiin liittyy jo itsessään neuvottelujärjestelmä. Meillä on vahva sopimisen perinne ja järjestelmä seuloo tehokkaasti turhat riidat pois. Työtuomioistuimeen tulevat tapaukset ovat kaikkein hankalimpia ja vaikeimpia ratkoa.

Työtuomioistuimen kokoonpano on kolmikantainen: edustettuna on puolueettomien asiantuntijoiden lisäksi työntekijä- ja työnantajapuolen edustajat. Valtaosassa tapauksia on suullinen käsittely, jossa osapuolia kuullaan. Työrauhavelvoitteen rikkomista koskevat kanteet käsitellään kuitenkin pääsääntöisesti kevennetyssä menettelyssä, jossa osapuolia kuullaan vain kirjallisesti.

– Kaikki asiat on kuitenkin mahdollista viedä täyteen käsittelyyn, Orasmaa painottaa.

Päätöksistä työtuomioistuimessa äänestetään vain harvoin, mutta se ei Pekka Orasmaan mukaan tarkoita, että ne syntyisivät helposti.

– Päätöksiä edeltää aina perinpohjainen keskustelu. Äänestäminenkään ei mielestäni ole huono asia. Se vain osoittaa, että käsiteltävät asiat eivät ole yksinkertaisia.

Alakohtaiset erot suuria

Kahteen asiaan Pekka Orasmaa ei halua ottaa kantaa edes eläkkeellä: työnantajien vaatimuksiin laittomista lakoista langetettavien sakkojen korottamisesta ja avainalojen lakko-oikeuden rajoittamisesta. Orasmaa tyytyy toteamaan, että molemmat ovat erittäin vaikeita kysymyksiä.

– On mielenkiintoista, että Ruotsissa ei ole juuri lainkaan laittomia työtaisteluja. En osaa sanoa miksi näin on. Se olisi tutkimisen arvoinen asia.

Pekka Orasmaa huomauttaa, että Suomessakin alakohtaiset erot ovat suuria. On paljon aloja, esimerkiksi valtiosektori, joissa laittomat lakot ovat erittäin harvinaisia.

Pirjo Pajunen
kuvat Tuulikki Holopainen

Mikä on työssäsi parasta?
Haasteellisuus.
Mikä työssäsi ottaa päähän?
Huonosti ajetut asiat.
Kuka ilahdutti sinua viimeksi?
Tyttäreni, olin hänen konsertissaan.
Mikä saa sinut suuttumaan?
Epäoikeudenmukaisuus.
Oletko tuntenut epäonnistuvasi?
Kyllä.
Minkä epäkohdan haluaisit korjata?
Haluaisin, että ihmisarvo voidaan turvata kaikissa tilanteissa.
Oletko aamun vai illan virkku?
Enempi illan.
Miten rentoudut?
Mökkeilemällä, lukemalla, golfia pelaamalla, hiihtämällä ja konserteissa käymällä.
Jos vuorokaudessa olisi 25 tuntia, mihin käyttäisit lisätunnin?
Univelkojen kuittaamiseen ja lukemiseen.
Tärkeintä elämässä on?
Ihmiset.