– Eri osapuolten näkemysten huomioiminen on jatkossakin tärkeää.

Cronberg perustaa optimisminsa siihen, että työnantajapuolella suhtaudutaan nihkeästi tupoihin mutta ei ministerin kokemuksen mukaan muuhun kolmikantaiseen yhteistyöhön.

Tarja Cronberg toivoo, että myös palkkapolitiikassa kansantalouden vaatimusten huomioiminen ja palkankorotusten tason koordinoiminen olisi jatkossa mahdollista. Tämän suuntaisia lupauksia työmarkkinajärjestöt antoivat pääministerille syyskuussa, Cronberg tulkitsee.

Joustoturvasta uusi työmarkkinamalli

Suomalaista tulevaisuuden työmarkkinamallia kehitellään parhaillaan Tarja Cronbergin vetämässä kolmikantaisessa joustoturvatyöryhmässä.

– Mietimme, miten työmarkkinoille saadaan joustavuuden ja turvallisuuden tasapaino rakennemuutoksissa. Työntekijöiden näkökulmasta turvallisuus muutoksissa on tärkeä asia. Joustoturvaa kehiteltäessä on myös huomioitava paikallisen sopimisen korostuminen tulevaisuudessa.

Kysymys on ajankohtainen ympäri Eurooppaa ja joustoturva on myös EU:n tehtävälistalla.

– Suomi on Ranskan ohella mallimaa, jossa joustoturvassa ollaan jo muita pitemmällä.

Työryhmän määräaika on vuoden 2010 lopulla. Toistaiseksi työryhmässä on kartoitettu eurooppalaisia työmarkkinamalleja ja työlainsäädäntöä. Konkreettisempi työ käynnistyy tänä syksynä, kun kolmen alatyöryhmän voimin poraudutaan työelämän sääntelyyn, laatuun ja siirtymävaiheisiin.

– Alatyöryhmissä mietitään muun muassa työlainsäädännön toimivuutta ja johtamista sekä muita työelämä laatuun vaikuttavia tekijöitä. Siirtymät koulutuksesta työhön tai esimerkiksi irtisanomistilanteissa työstä toiseen työhön ovat tilanteita, joissa joustoturvan merkitys korostuu, Tarja Cronberg sanoo.

Pirjo Pajunen