Luvut olivat kaukana niistä palkoista, joita todellisuudessa keskimäärin maksetaan.

Runsas kolmasosa yli keskiansioiden

Antti Katainen Tilastokeskuksesta laskee vuoden 2006 palkkarakennetutkimuksesta, että yksityisellä sektorilla 37 prosenttia palkansaajista ylsi silloisiin keskiarvoansioihin tai niiden yli. Valtiolla osuus oli 40 prosenttia, mutta kunnissa vain 35 prosenttia pääsi yli kuntien keskiansioiden.

Sen jälkeen osuudet ovat todennäköisesti pienentyneet, sillä palkkaeroja on pyritty kasvattamaan.

"Vähän päälle kaksi tonnia"

Keskimääräinen ansio eli mediaaniansio kuvaa keskiarvoa paremmin todellisuudessa maksettuja palkkoja. Puolet ihmisistä saa vähemmän palkkaa kuin mediaanipalkka ja puolella palkka menee sen yli.

Vuoden 2006 palkkarakennetutkimuksen ja sen jälkeisen ansioiden kehityksen perusteella keskimääräinen kuukausiansio oli kokoaikaisillakin palkansaajilla tänä keväänä vain noin 2 500 euroa eli runsaat 200 euroa säännöllisen työajan keskiarvoja pienempi. Ja tässä on mukana jo erilaiset työaikalisät ja ylityötkin. Miesten keskimääräinen ansio oli noin 2 800 euroa ja naisten vajaat 2 300 euroa.

Keväällä Suomessa oli kaikkiaan 2,2 miljoonaa palkansaajaa. Vuoden 2006 palkkarakennetutkimuksen ja sen jälkeen tapahtuneen ansiokehityksen pohjalta arvioituna heistä reilusti yli puoli miljoonaa tienasi alle 1 900 euroa kuukaudessa.

Joukossa ovat lähes kaikki osa-aikaiset. Heidän mediaaniansionsa oli keväällä arviolta 1 100 euroa. Mutta myös yli kolmasosa palvelualojen kokoaikaisista työntekijöistä ja lähes sama osuus kuntien kokoaikaisista jäi tämän rajan alle.

Joukkoon kuuluvat myös alle viiden hengen yrityksissä työskentelevät pienipalkkaiset. Heitä on arviolta ainakin satatuhatta, mutta heitä ei löydy mistään palkkatilastoista.

Yli 3 000 euroa kuussa tienaavia oli myös runsas neljäsosa. Noin kolmasosalla palkka liikkui keväällä 2 000 – 2 500 euron välissä.

Suomalaiset palkkatilastot ovat kansainvälisesti vertaillen huippuluokkaa. EK:n palkkatilastot kattavat tällä hetkellä n. 750 000 palkollista. EK:n jäsenyrityksissä on kuitenkin palkollisia 200 000 enemmän.

Metalliliiton tutkimuspäällikkö Jorma Antila kertoo liiton saavan EK:lta palkkatilastot, jotka kattavat 53 000 työntekijää. Alalla on kuitenkin 117 000 työntekijää.

Antila arvioi palkkojen jakautuvan metallissa aika tasaisesti keskiarvojen molemmin puolin, joten eri alojen keskipalkat ovat aika lähellä mediaanipalkkoja.

Palvelualojen PAM:issa seurataan eri alojen ja ammattiryhmien keskipalkkoja, mutta tietojen huteruus on tutkimus- ja tilastosihteeri Antti Veirton mukaan vielä suurempi ongelma kuin metallissa. Työvoimatutkimuksen mukaan esimerkiksi myyjiä on maassa noin 80 000, mutta EK:n ja Tilastokeskuksen tilastoissa heitä on vain 22 000.

Kunnilla ja valtiolla on hyvinkin kattavat palkkatilastot. Ne samoin kuin EK:n luvut sisältyvät vertailukelpoisella tavalla Tilastokeskuksen palkkarakennetutkimukseen. Lisäksi Tilastokeskus kyselee ja arvioi järjestäytymättömien työnantajien maksamia palkkoja.

Mutta sekin kattoi viimeksi vain kolme neljäsosaa palkansaajista. Suurin aukko on alle viiden työntekijän yritysten palkat. Mutta puuttuvat luvuista yritysjohtajienkin palkat.

Heikki Lehtinen
graafiikka Marjut Vainio