Kainuulle irtisanomiset merkitsevät myönteisen työllisyyskehityksen katkeamista ja työttömyyden lisääntymistä ainakin väliaikaisesti. Kainuun työttömyysaste on laskenut ripeää tahtia viime vuosina, vaikka se edelleen on selvästi yli maan keskiarvon.

Kajaanissa kuten muillakin työntekijöitä irtisanovilla paikkakunnilla olisi nyt käyttöä kriisitilanteiden varalle laadituille valmiussuunnitelmille. SAK on vaatinut valtakunnallisia ja alueellisia valmiussuunnitelmia jo pitkään, viimeksi puheenjohtaja Lauri Ihalaisen suulla, kun tieto paperiteollisuuden uusimmista irtisanomisista tuli syyskuun 10. päivä julkisuuteen.

Ihalainen harmittelee sitä, että valmiussuunnitelmien käyttöönotto on edennyt kovin hitaasti. Kriisipaikkakunnilla "pelastustoimet" aloitetaan vasta kun ongelmat ovat sylissä ja akuutti kriisi päällä.

Valmiussuunnitelmissa ideana on varautua ikäviin muutoksiin jo silloin kun asiat ovat vielä hyvin. Päättäjät, työvoima- ja muut paikalliset viranomaiset sekä yritykset tietäisivät jo ennakolta, mihin toimiin tiukan paikan tullen on ryhdyttävä ja kuka vastaa mistäkin.

Hallitus on tarttunut SAK:n ehdotukseen valmiussuunnitelmien laatimisesta, mutta toistaiseksi asia on hautautunut työministeri Tarja Cronbergin luotsaamaan suomalaista joustoturvamallia kehittelevään työryhmään.

Korvaavaa työtä etsitään

Kainuussa tieto paperitehtaan lopettamisesta ei lamauttanut päättäjiä, vaan Kajaanin kaupungin ja maakunnan edustajista koottu ryhmä matkasi jo seuraavana päivänä UPM:n pääkonttoriin Helsinkiin tapaamaan yhtiön johtoa. Tapaamisessa sovittiin, että UPM osallistuu tehtaan lopettamisen Kainuulle aiheuttaman taloudellisen iskun vaimentamiseen. Konkreettisista toimista sovitaan kuitenkin vasta yt-neuvottelujen päättymisen jälkeen myöhemmin syksyllä.

Kajaanissa ei tehtaan lopettamisuutisen tullessa oltu täysin tyhjän päällä, vaan kaupungilla oli isojen irtisanomisten varalle laadittu menettelytapaohje, johon on listattu, millaisia tukia kaupungin on mahdollista tällaisessa tilanteessa saada.

Muutamassa päivässä pistettiin pystyyn rakennemuutostyöryhmä, jossa alueen TE-keskus on keskeinen toimija. Työryhmä laatii parhaillaan hankesuunnitelmaa, johon kerätään kaikki ne toimenpiteet, joilla tehtaan lopettamisen vaikutuksia voidaan lieventää.

Kainuuseen kuten muillekin metsäteollisuuden irtisanomisista kärsiville alueille on luvassa valtion rahaa. Äkillisen rakennemuutoksen hoitamiseen ja muutosturvaan on tälle vuodelle varattu yhteensä 87 miljoonaa euroa. Ensi vuodelle varattua summaa korotetaan lisäbudjetissa.

Tekemisen meininkiä

Kainuussa uskotaan, että Kajaanin paperitehtaan lopettamisesta selvitään. Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen veikkaa, että vuoden kuluttua yli puolet työttömäksi jäävistä on löytänyt uuden työn.

– Tehtaalla työskentelee ammattitaitoista väkeä. Kainuun talouskasvu on viime vuosina ollut nopeaa. Erityisesti Talvivaaran kaivoshanke ja uudet matkailuinvestoinnit ovat synnyttäneet työpaikkoja. Täällä on viime vuosina virinnyt tekemisen meininki.

Niille, joille työllistyminen ei ole helppoa, on Jokelaisen mukaan räätälöitävä yksilöllisiä ratkaisuja. Tähän tuo apua muun muassa muutosturva ja sen tarjoamat koulutusmahdollisuudet.

Pirjo Pajunen