– Mutta ei sillä silloin ollut mitään vaikutusta lopputulokseen. Olin vaalilautakunnassa. Piti valita nopean äänestämässä käynnin ja syömässä käynnin välillä, ja kävin syömässä, kun silloinen äänestyspaikkani oli kaukana.

Tästä päästäänkin yhteen Borgin mukaan äänestysaktiivisuutta lisäävään asiaan. Pitää olla tunne, että voi vaikuttaa ja äänellä on merkitystä. Myös puolueiden samankaltaisuus hämää nykyään äänestäjiä eikä ehdokkaan valinta ole Borgin mielestä ollenkaan helppoa.

Sami Borg on vuosien varrella äänestänyt useita puolueita. Nykyään hän käy äänestämässä vaalipäivänä, koska haluaa katsoa vaalikamppailun loppuun. Hän on ehdottanut äänestysajan tiivistämistä, jotta vaalikamppailu ei pääsisi lopahtamaan ennakkoäänestyksen ja varsinaisen vaalipäivän välillä.

Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemassa puheenvuorokirjassa "Hiljaa hyvä tulee" Borg hahmottelee vaaliaktiivisuuden lisäämiskeinoja. Äänestysajan tiivistämisellä voitaisiin hyödyntää äänestysinnon kasvu ennakkoäänestysajan loppua kohti. Nyt se päästetään lopahtamaan ja vaalikamppailu alkaa ikään kuin uudestaan viimeisiksi päiviksi ennen varsinaista vaalipäivää.

Vaaliasiantuntija Sami Borgin ensimmäiset äänestysmuistot ovat lapsuudesta. Ja hänkin on ottanut muksut mukaan äänestämään. Nyt vanhin tytär on äänestysiässä ja Borg arvelee hänen myös käyttävän äänioikeuttaan.

– Olen havainnut tutkimuksissakin, että vanhempien ja kodin esimerkki yhteiskunnallisessa aktiivisuudessa on suuri. Ei kotona tarvitse käydä poliittista debattia, riittää kun katsotaan uutisia ja ollaan kiinnostuneita ajankohtaisista asioista. Lasten mukaan ottaminen äänestyspaikalle lisää myöhempää aktiivisuutta.

– Myös kouluilla on tärkeä merkitys. Nyt kuitenkin näyttää, etteivät koulut tänä päivänä ole enää niin kiinnostuneita esimerkiksi järjestämään koululaisten vaaleja. Näkisin kuitenkin, että tällaisella toiminnalla olisi merkitystä, jos yhteiskunnassa ollaan huolestuneita äänestysaktiivisuuden hiipumisesta, Sami Borg arvioi.

Kansalaisten peilikuva

Sami Borgin mukaan se, että keski-ikäiset ovat yliedustettuina valituista, on monen asian summa. Vääristymä alkaa jo ehdokasasettelusta, jossa keski-ikäisyys, miehisyys ja hyvä koulutus on valttia.

– Selvästi on havaittu, että ehdokasasettelulla on merkitystä. Mitä enemmän naisia on ehdokkaana, sitä enemmän heitä on valittukin, vaikka selvitysten mukaan enemmistölle sukupuolella ei ole merkitystä.

– Kampanjointiresursseilla alkaa olla jo liikaakin vaikutusta lopputulokseen. Nuorilla on vähän rahaa vaalikamppailuun. Ja keski-ikäisillä miehillä näyttää olevan myös laajemmat tukiryhmät käytössään. Tosin jatkossa nähdään millainen merkitys on internetin verkostoilla, joissa nuorten tukiryhmät toimivat.

Sami Borg pitää myös vaalikoneita hyvinä aktivoijina. Etenkin nuorille äänestäjille ne ovat tehneet ehdokasvalinnasta helpomman. Sieltä voi nopeasti, vaikka vaalisunnuntaina, tsekata sopivan ehdokkaan. Muutenkin vaalikampanjan loppuvaiheeseen Borg kaipaisi enemmän informaatiota, sillä melkoinen joukko tekee päätöksensä vasta viime metreillä, jolloin vaalikamppailut ovat jo melkein ohi.

– Meillä vaali-informaatio ajoittuu nyt aivan liian aikaiseen vaiheeseen. Käydään tavallaan kaksi kampanjaa ja se vaatii hirvittävästi resursseja.

Puoluejärjestelmän uusiksi

Politiikan tutkija ja vaaliasiantuntija Sami Borg pitää puolueiden vaalitavoitteita liian samanlaisina. Äänestäjän on vaikea löytää eroja, jos ei ole kovin paljoa politiikkaa seurannut.

– Vanha puoluejärjestelmä ei houkuttele nuoria ja kansalaiset ovat etääntyneet puolueista. Puoluejärjestelmän pitäisi uusiutua vastaamaan nykyistä yhteiskuntaa. Puolueet ovat vuosisadan alkupuolelta ja vain Vihreät ovat tulleet viime vuosikymmeninä. En usko tässä kuitenkaan tapahtuvan paljoa ennen kuin nykyinen puolueväki on jättänyt paikkansa.

– Kampanjointiinkaan ei ole juuri tullut mitään uutta, paitsi virkamiesvetoiset aktivointikampanjat ja mainostoimistovetoiset etujärjestökampanjat. Kampanjoissa ei ole mitään moitittavaa ja on hyvä, että äänestysaktiivisuuden laskun kääntämiseksi nousuun edes yritetään tehdä jotain.

– Etujärjestöillä, kuten SAK:llakin, on täysi oikeus kampanjoida äänestysaktiivisuuden puolesta, mutta siinä kannattaisi säilyttää neutraalisuus. SAK:n edellinen mainos loukkasi perusarvoja ja suurta osaa jäsenkuntaa. Ymmärrän, että mainoskampanja saattoi olla SDP:n etujen mukainen, mutta mielestäni ei SAK:n, jonka jäsenkunta on suunnilleen koko kansa pienoiskoossa. Asia oli oikea, mutta tapa ja tyyli petti, Sami Borg arvioi.

Oikeusministeriön nuoriin suunnattua aktivointikampanjointia Borg piti ihan hyvänä, mutta senkään tehosta hän ei ole kovin varma.

Aino Pietarinen
kuvat Janne Ruotsalainen