Miksi määrittelette kirjapainotyön teollisuudeksi?
– Olemme selkeästi teollisuusliitto, vaikka toimihenkilöt ja sähköisen puolen työntekijät kuuluvat Viestintäalan ammattiliittoon. Rajapinnat ovat laajentuneet perinteisestä alkupään valmistelusta myös jälkikäsittelyyn.

Toteutuuko Team typistettynä ilman Metallia ja Sähköliittoa?
– En usko, että suunnitellussa muodossa. Unioni- tai kumppanuusmalli saattaa olla yhteiselle liitolle vaihtoehto. Synenergiaa tulee yhteisestä taloushallinnosta, juristipalveluista ja työttömyyskassasta.
– Jos Sähköliitto marraskuussa ilmoittaa olevansa ulkona, hanke jumiutuu. Jokaisella liitolla on kuitenkin myös vaihtoehtoisia malleja.

Miten käy naisten aseman suurliitossa?
– Olen pohtinut asiaa omasta näkökulmastani, koska teollisuusliittojen johdossa ja Teamin valmistelussa on vähän naisia.
– Tottahan tasa-arvonäkökulma pitäisi hallinnossa ja toiminnassa ottaa huomioon. Tasa-arvonäkökulma on yhtä tärkeä jäsenten samaistumisen näkökulmasta kuin eri ammattiryhmien integroituminen suurliittoon.

Onko SAK:n julkikuva jäsentensä näköinen sukupuoli- ja ikäjakaumaltaan?
– Ei ole. Julkikuva on edelleen miehinen. SAK:n julkisuudessa esiintyvät henkilöt palkka- ja talouspolitiikassa ovat miehiä. Naisille jää rooli sosiaalipolitiikassa, mikä sekin on tietysti tärkeää.

Naisen vuoro SAK:n puheenjohtajana?
– Ehdottomasti. Liputan Ann Selinin puolesta enkä pelkästään sukupuolen vuoksi, vaan sen vuoksi, että hän on osaava henkilö, joka luo kasvot uudenlaiselle SAK:lle. Eihän Lauri Ihalaisen saappaisiin pysty kukaan astumaan, vaan uuden puheenjohtajan on luotava omanlaisensa SAK.

Nakertaako sähköinen viestintä painettua sanaa?
– Uskon vahvasti sanomalehteen ja painettuun sanaan. Verkkoviestintä on nuoremmalle väelle tuttua juuri nyt, mutta emme tiedä, kuinka nuoret aikuistuessaan haluavat hankkia tiedon.
– Suomalaiset haluavat vielä aamukahvin seuraksi lehden ja kotiin kannettuna. Harva menee sängystä suoraan tietokoneen äärelle.

Onko merkkejä siitä, että graafinen teollisuus alkaisi kipuilla verkkoviestinnän yleistyessä?
– Lehdillä menee hyvin. Suuret mediatalot voivat mainiosti.

Miten kirjapainotyöntekijä tekee työtään lähitulevaisuudessa?
– Hän on moniosaaja, joka on yhteydessä suoraan asiakkaisiin, toimihenkilöiden ja työntekijöiden raja hämärtyy ja toimituksellisen ja kirjatyöntekijöiden tehtävät limittyvät.
– Tulevaisuuden painotyö on tietokonepohjaista, ja se työ ei lopu niin kauan kuin lehtiä painetaan.

Kiinnostaako ala nuoria?
– Kirjatyöntekijät ovat ehkä jääneet medianomien jalkoihin, mutta nyt ammattikoulupaikat vetävät. Ilahduttavaa on, että naisia on tullut painoihin ja he pääsevät kirjapainoalalla parempipalkkaisiin hommiin. Eläköitymisen myötä ammattitaitoisista painajista on lähiaikoina pulaa, ja työnantajat kilpailevat osaajista.

Jaetaanko aamulehti postilaatikkoon myös tulevaisuudessa?
– Uskon niin. Lehti tulee aamulla kotiin joko Itellan myötä tai erillisten jakelufirmojen kautta.

Ovatko ay-jäsenet passivoituneet?
– Ikävä kyllä ovat. Viestintäalan ammattiliitossa olemme kyllä saaneet nuoria luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja, mutta he eivät ole suuntautuneet ammattiosastotoimintaan vaan työpaikan asioihin.
– Ay-liikkeellä on miettimisen paikka, kuinka toiminta kentällä organisoidaan.

Mitä osaisit tehdä digikirjapainossa?
– Enpä juuri mitään ilman lisäkoulutusta.

Mikä innostaa ay-liikkeessä?
– Jokainen päivä on erilainen.

Ketä ay-gurua ihailet?
– Edellistä liiton puheenjohtajaa, edesmennyttä Pentti Levoa. Hän oli karismassaan ja neuvottelijana ihan omaa luokkaansa.

Tärkein arvo ay-liikkeessä?
– Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja solidaarisuus. Tavallaan arvosukulaisia kaikki.

Mitä haluat kysyä Puu- ja erityisalojen liiton puheenjohtaja Kalevi Vanhalalta?
– Jos Teamia ei synny, voisiko ajatella, että Puu-, Paperi- ja Viestintäalan ammattiliitot yhdistyisivät idealla puusta paperiksi ja jalostetuksi painotuotteeksi?

Leena Seretin
kuva Tuulikki Holopainen

Irene Hämäläinen