SAK:n järjestöpäällikkö REIJO PAANANEN

kysyy oikeusministeri Tuija Braxilta onko kansalaisia innostettava äänestämään.

Äänestysaktiivisuus on laskenut Suomessa jo pitkään. Kuntavaaleissa neljä vuotta sitten äänioikeutetuista 58,6 prosenttia käytti ääntään.

Kun edellisten eduskuntavaalien alla tiedusteltiin kansalaisten äänestysaikeita, toistui aiempien vaalien kaava: äänestysinto oli sitä suurempi, mitä parempi koulutus ja korkeammat tulot henkilöllä ovat. Keski-ikäisten miesten sen sijaan oli muita vaikeampi motivoida itsensä vaaliuurnille.

Ikä vaikuttaa äänestämiseen. Tuoreen väitöskirjan mukaan nuorempien passiivisuus vaaleissa on koko ikäluokalle ominainen, melko pysyvä käyttäytymismalli. Äänestämättömyydestä saattaa tulla suurelle osalle nuoria tapa, vaikkakin aktiivisuus osalla iän myötä lisääntyy.

Viime eduskuntavaalien alla oikeusministeriö kampanjoi äänestysaktiivisuuden parantamiseksi. Lokakuun kuntavaalien alla vastaavaa ei ole nähty.

Oikeusministeri Tuija Brax, onko mielestänne mahdollista ja tarpeen ponnistella sen eteen, että äänestysaktiivisuus saadaan käännettyä nousuun? Onko poliittisilla toimijoilla velvoite innostaa kansalaisia osallistumaan vaaleihin, ja mikä mielestänne olisi tyydyttävä äänestysaktiivisuus tämän vuoden kuntavaaleissa?

Äänestysprosenttien vuosikymmeniä jatkunut lasku herättää vakavan huolen suomalaisen demokratian tulevaisuudesta.

Äänestysaktiivisuuden parantaminen edellyttää laajaa yhteistä ponnistelua – työhön tarvitaan yhtä lailla puolueita, järjestöjä kuin viranomaisiakin. En kuitenkaan usko, että ratkaisu hiipuvaan äänestysintoon löytyy viranomaisten äänestysaktiivisuuskampanjoista. Kyse on pitkäjänteisestä työstä, jossa esimerkiksi koulujen demokratiakasvatuksella on keskeinen rooli. Aktiivisen kansalaisen identiteetti rakentuu tai jää rakentumatta paljon ennen äänestysikään tuloa. Nuorille suunnatun äänestysaktiivisuuskampanjan sijaan olemmekin esimerkiksi tuottaneet peruskoulun 9. luokille suunnatun aineiston, jolla kannustetaan nuoria kuntavaalisyksynä pohtimaan omaa rooliaan osallistuvina kansalaisina ja tulevina äänestäjinä.

Tavoitetta syksyn äänestysaktiivisuudelle on mahdotonta asettaa, koska lopputulos ei ole minkään yksittäisen tahon aikaansaannos. Oma toiveeni kuitenkin on, että viime kunnallisvaaleissa koettu äänestysaktiivisuuden kohentuminen jatkuisi myös näissä vaaleissa.