Aluetoiminnan kehittämistä puitiin SAK-päivillä Porissa syyskuussa. Useissa puheenvuoroissa perättiin paikallisjärjestöjen ja aluetoimikuntien yhteistyön tiivistämistä ja toisaalta päällekkäisen toiminnan karsimista.

– Meillä yhteistyön tiivistämisestä on hyviä kokemuksia, kertoi Satakunnan aluetoimikunnan puheenjohtaja Reijo Nummikari Harjavallasta.

Länsi-Suomessa yhteistyötä on lisätty yli maakuntarajojen Satakunnan ja Varsinais-Suomen välillä.

Uusi aluejako ja toiminnan uudistaminen ei enää herättänyt suuria tunteita. Aluetoiminnan kehittämistä pohtineeseen paneeliin osallistuneista ay-aktiiveista valtaosa piti puheenvuorojen perusteella jakoa viiteen toiminta-alueeseen onnistuneena.

Lea Uusikartano Kokkolasta ja Martti Ålander Kuopiosta kertoivat, että alueuudistus on puhuttanut paikallista ay-väkeä paljon.

– Meillä alueuudistus on ollut iso juttu, se herätti aluksi paljon huolta. Aluetoimistoja tarvitaan nykyinen määrä, muuten välimatkat kasvavat liian pitkiksi, aluetoimikunnan jäsen Martti Ålander painotti.

Paikallisjärjestöaktiivi Lea Uusikartano pahoitteli sitä, että maakunnissa joudutaan toimimaan melko pienillä resursseilla, vaikka tehtäviä tulee koko ajan lisää. Jos Pohjanmaalla ei olisi SAK:n aluetoimistoa, tilanne olisi hänen mukaansa kestämätön.

– Nykyäänkin paikallisjärjestöjen hallituksiin on vaikea saada porukkaa. Tehtävää pidetään niin työläänä.

SAK:n hallitus päätti uudesta aluejaosta viime kesäkuussa. Toiminta-alueita on jatkossa viisi, mutta nykyiset 13 aluepalvelukeskusta säilyvät.

Uusia ideoita ja innostusta

SAK:n Pohjois-Karjalan aluetoimikunnan puheenjohtaja Leena Turunen piti ideaa paikallisjärjestöjen ja aluepalvelukeskusten muodostamista osaamiskeskuksista hyvänä. Turunen kantoi monen muun tavoin huolta siitä, miten uusia ihmisiä saadaan innostettua mukaan toimintaan.

Vammalan paikallisjärjestön puheenjohtaja Tarja Pietilä kiitteli aluetoiminnan uutta mallia ja paikallisjärjestöjen kehittämiskoulutusta.

– Paikallisjärjestöjen rooli ja toimintaperiaatteet ovat kirkastuneet ja työnjako paikallisella tasolla selkeytynyt.

SAK:n järjestöpäällikön Reijo Paanasen mukaan uudistusten tavoitteena on SAK:n alueellisen toimintakyvyn parantaminen muun muassa aluepalvelukeskusten yhteistyötä ja työnjakoa lisäämällä. Tämä mahdollistaa sen, että aluejohtajat ja muut työntekijät voivat erikoistua työssään nykyistä paremmin.

Reijo Paananen patisti ideoimaan rohkeasti uusia toimintamalleja perinteisten kokousten oheen ja tilalle. Se on myös hyvä tapa houkutella uutta väkeä ja erityisesti nuoria mukaan toimintaan.

– Nuoret toivovat, että heidät otetaan lämpimästi vastaan, heihin luotetaan ja heille annetaan tehtäviä hoidettavaksi. Pitää kuitenkin varoa, ettei nuorta uuvuteta heti kättelyssä liialla työmäärällä, varoitti Jenni Salonen Tampereelta.

Joka toinen vuosi järjestettäville SAK-päiville oli kerääntynyt noin 450 aktiivia ympäri Suomea. Aluetoiminnan ja SAK:n tulevaisuushankkeen lisäksi päivillä keskusteltiin muun muassa maahanmuuttajien asemasta ay-liikkeessä ja kunnallisvaalien haasteista.

Pirjo Pajunen