Firman toimihenkilöille sen sijaan oli ostettu kokonaisvaltainen työterveyshuolto lääkäripalveluineen.

Oulun käräjäoikeus ja viime vuoden lopulla myös Rovaniemen hovioikeus katsoi, että yritys kohteli työntekijöitä epätasa-arvoisesti ja lain vastaisesti.

– Työterveyshuolto on olennainen etu työntekijälle, eikä sitä voi antaa eriasteisena eri henkilöstöryhmille, lakimies Tuula Sillanpää SAK:sta tulkitsee päätöstä.

Vaarallinen työ velvoittaa

Samanlaiseen päätökseen kuin Rovaniemen hovioikeus päätyi viime vuoden lopulla myös Vaasan hovioikeus.

Kirjapainoyritys tarjosi palkkalistoillaan oleville lehdenjakajille kahdentasoista työterveyshuoltoa. Sairauden hoidon kattava työterveyshuolto oli jakajille, jotka tekivät päätyönään sanomalehtien aamukantoa. Vähempitasoinen ennaltaehkäisevä työterveyshuolto oli järjestetty samaa työtä tekeville jakajille, jotka työskentelivät sivutoimisesti.

Porin käräjäoikeuden ja sittemmin Vaasan hovioikeuden mukaan henkilöstöä on kohdeltava työterveyshuollon järjestelyissä yhdenmukaisesti.

– Vaasan hovioikeuden päätöksessä huomionarvoista on myös se, että kyseessä on asetuksessa mainittu erityistä vaaraa aiheuttava työ. Sanomalehdet jaetaan aamuyön tunteina, työtä tehdään yksin, usein pimeässä ja kehnoissa keliolosuhteissa. Lehdenjakajat kokevat myös väkivallan uhkaa, Tuula Sillanpää tähdentää.

Vaasan hovioikeus tulikin tulokseen, että lehdenjako on asetuksessa mainittu erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttava työ, johon kuuluvat työterveyshuollon määräaikaistarkastukset 1–3 vuoden välein. Työnantaja oli laiminlyönyt myös määräaikaistarkastusten suorittamisen säädöksen mukaisella tavalla.

Valvonta kohdalleen

Lakimies Tuula Sillanpää pitää hovioikeuksien päätöksiä merkittävinä.

– Näissä tuomioissa on tullut vahvistettua, että työterveyshuolto kuuluu yhdenvertaisesti koko henkilöstölle. Työnantaja rikkoo työsopimuslain määräyksiä, ellei toimi näin.

Työnantajan on kohdeltava työntekijöitään tasapuolisesti ellei poikkeamiseen ole työntekijöiden tehtävistä ja asemasta johtuvaa perusteltua syytä. Jos ja kun työntekijät ovat työterveyshuollon kannalta samassa asemassa, heitä on kohdeltava samalla tavalla riippumatta siitä, onko heidän välillään muissa suhteissa eroja.

Esimerkiksi osa-aikatyöntekijöihin ei saa soveltaa epäedullisempia työsuhteen ehtoja kuin kokoaikatyöntekijöihin pelkästään osa-aikaisuuden perusteella, ellei erilainen kohtelu perustu asiallisiin syihin.

Työterveyshuollon piiriin kuuluvista palkansaajista 90 prosentilla on sairauksien hoidon kattava työterveyshuolto. Kokonaan työterveyshuollon ulkopuolella on miltei viidennes palkansaajista, ilmenee Kelan tilastoista.