– Ehto kyllä kelpasi meille, mutta emme voineet hyväksyä työnantajan ehdotusta, jossa potti olisi jaettu siten, että alimpiin tuntipalkkoihin ei olisi tullut mitään korotusta. Meistä sellainen jakotapa oli liian epäoikeudenmukainen. Liian moni työntekijä olisi jäänyt kokonaan ilman paikallista palkankorotusta.

Työnantajapuoli ei ollut valmis neuvottelemaan, vaan tuli neuvottelupöytään valmiin ehdotuksen kanssa. Vuotin mielestä kyse olikin paikallisesta määräämisestä, ei neuvottelemisesta.

– Ohjeet tulivat ylempää konsernitasolta ja tämä myös suoraan sanottiin meille.

Rautaruukki ei ole ainoa iso yritys, jossa toimittiin näin. Metalliliitossa tehdyn tuoreen selvityksen mukaan yli 500 henkeä työllistävissä yrityksissä yhden prosentin korotuserästä päästiin sopimukseen alle puolessa tutkimukseen vastanneista yrityksistä. Tutkimuspäällikkö Jorma Antilan tulos yllätti.

– Useiden vastaajien kommenttien mukaan syynä oli se, että konsernijohto oli antanut tiukan ohjeistuksen työpaikoille erän jakamisesta, eivätkä työpaikkojen luottamusmiehet voineet hyväksyä tätä.

Konserniohjaus lisääntynyt

Mika Vuoti sanoo konsernitason ohjauksen lisääntyneen Rautaruukissa selvästi kuluneen vuoden aikana. Samalla asioiden sopiminen paikallisesti on vaikeutunut.

– Työantajan tiukka asenne yllätti meidät, sillä aikaisemmin paikallinen sopiminen on sujunut kohtuullisen hyvin. Meillä on paikallisesti sovittu palkkarakenteen kehittämisohjelma, johon syksyn paikallinen palkkaeräkin olisi soveltunut, Vuoti kertoo.

Seuraavan kerran paikallisesta palkkaerästä neuvotellaan syksyllä. Tuolloin jaossa on kustannusvaikutukseltaan 1,6 prosentin paikallinen potti. Jos sopua ei synny, potti kutistuu 1,0 prosenttiin.

Mika Vuoti ei usko, että Raahessa päästään yhteisymmärrykseen ensi syksynäkään.

– Se ei onnistu ellei työnantajan asenne muutu.

Vuoti kritisoi paikallisen palkkaerän ohjeistusta, jossa annetut esimerkit ovat työnantajan silmissä muuttuneet ehdottomiksi määräyksiksi.

Metalliliitto neuvottelee parhaillaan ohjeistuksen uusimisesta työnantajapuolen kanssa. Liitossa ei olla tyytyväisiä syksyn kokemuksiin. Puheenjohtaja Erkki Vuorenmaan mukaan liitto irtisanoo työehtosopimuksen keväällä 2009, jos työnantajien asenne paikalliseen sopimiseen ei muutu. Vuorenmaa syyttää työnantajia siitä, että työpaikkatasolla ei ole toimittu neuvottelupöydässä sovitun mukaisesti.

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa tehdään päänavaus palkkojen sopimiseen työpaikkatasolla. Sopimuksen mukaan paikallisen palkkaerän suuruus on vuonna 2009 kustannusvaikutukseltaan 40 prosenttia sovituista palkankorotuksista. Työehtosopimus on voimassa huhtikuun loppuun 2010, mutta se voidaan irtisanoa, jos syksyn 2009 palkankorotuksista ei päästä osapuolten kesken sopimukseen.

Tunnelmat pettyneet

Raahessa työntekijöiden tunnelmat olivat neuvottelujen kariuduttua pettyneet.

– Meiltä jäi rahaa saamatta. Olimme kuitenkin yksimielisiä siitä, että tyytyminen pienempään mutta oikeudenmukaisesti jaettuun palkankorotukseen oli oikea ratkaisu, Mika Vuoti sanoo.

Metalliliiton selvityksen mukaan noin 81 prosentissa työpaikoista neuvoteltiin työehtosopimuksessa sovitun työpaikkakohtaisen palkkaerän soveltamisesta. Näistä työpaikoista puolessa onnistuttiin sopimaan 1,0 prosentin palkankorotuserästä. Tämä on liiton mielestä liian vähän.

Tärkein syy prosentin erän jakamiselle oli ohjeiden mukaisesti palkkauksen vinoutumien oikaiseminen. Näin toimittiin 60 prosentissa prosentin erän jakaneista työpaikoista. Lopuissa korotus jaettiin joko ohjeiden vastaisesti kaikille tai niin että korotukset olivat erisuuruisia, mutta kaikki saivat jotakin.

Metalliliiton kysely lähetettiin 1464 pääluottamusmiehelle tai liiton yhdysmiehelle. Kyselyn vastausprosentti oli 71,2. Kysely kattoi lähes kaksi kolmasosaa kaikista metalliteollisuuden työntekijöistä.