Varallisuusveron poisto ei monen veronmaksajan kukkaroa täyttänyt, sillä viimeisenä vuonna veroa alettiin periä vasta 250 000 euroa ylittävästä verotettavasta varallisuudesta. Sitä maksoi kaikkiaan 27 000 ihmistä keskimäärin 2 900 euroa.

Edellisenä vuonna 120 miljoonan euron potista puolet kerättiin 2 700 veronmaksajalta. He saivat veron poistossa tavallisen ihmisen mittapuilla jättimäisen veronkevennyksen, keskimäärin runsaat 20 000 euroa.

Varat ja velat eri paikassa

Keskivertotulonsaajalla oli viimeisessä varallisuustilastossa veronalaista varallisuutta vuonna 2005 noin 30 000 euron edestä. Kyse oli lähinnä omasta kodista. Velkaa oli sen verran, että verotettavaa varallisuutta jäi noin 18 000 euroa.

Tilastossa oli kuitenkin 11 000 sellaista verotettavaa, joilla oli veronalaista varallisuutta yli puoli miljoonaa euroa, keskimäärin 1,6 miljoonan euron edestä.

Heidän osuutensa 4,5 miljoonasta tulonsaajasta oli vain 0,2 prosenttia. Mutta tulonsaajien varallisuudesta heillä oli 14 prosenttia, vajaat 17 miljardia euroa.

Näissä luvuissa on vielä kyse verotusarvoista, jotka ovat todellisia arvoja pienempiä.

Erot vain kasvoivat, kun varallisuudesta vähennettiin velat. Keskituloisilla velkoja oli keskimäärin 50-70 prosenttia varallisuuden arvosta, huippuryhmällä eli yli 80 000 euroa vuodessa tuloja saaneilla vain neljäsosa.

Kun muiden ihmisten varallisuudesta kolme neljäsosaa oli asuntoja ja kiinteistöjä, huppuryhmällä niiden osuus oli vain 14 prosenttia. Sen kohdalla Tilastokeskus luokitteli yli puolet varallisuudesta kohtaan "Muu varallisuus". Sieltä löytyy mm. osakkeita ja muita arvopapereita.

Rahalla tehdään rahaa

Tämä muu varallisuus tuo myös tuloja. Helmikuun lopussa julkaistava tilasto tuloista kertoo edelleen niistä, vaikka varallisuudesta ei puhutakaan.

Pieni- ja keskituloisilla verotettavat tulot ovat lähes kaikki palkka- ja eläketuloja, joista maksetaan valtion tuloveroa ja kunnallisveroa riippuen tulojen suuruudesta.

Palkka- ja eläketulot jakautuvat vielä jotenkin tasaisesti. Yli 80 000 euroa veronalaista tuloa vuodessa saavilla nämä ansiotulot olivat keskimäärin viisinkertaiset kaikkiin muihin tulonsaajiin verrattuna.

Mutta tulohaitarin ylimmässä luokassa veronalaisista tuloista pääomatulojen osuus oli vuonna 2005 yli 30 prosenttia, edellisenä vuonna jopa yli 40 prosenttia.

Osinkotuloja tähän ryhmään kuuluvat saivat vuonna 2005 keskimäärin 25 000 euroa tulonsaajaa kohden, kun keskiarvo muiden tulonsaajien joukossa oli 400 euroa eli ero oli 60-kertainen. Myyntivoittoja mm. osakkeista tämä huippuryhmä keräsi sata kertaa enemmän kuin muut veronalaisia tuloja saaneet. Keskimäärin heille kertyi niitä yli 32 000 euroa. Summa oli puolta suurempi kuin muiden verotettavien koko keskimääräinen ansiotulo.

Verotus kevenee

Valtaosasta pääomatuloja ei tarvitse maksaa kunnallisveroa eikä myöskään tulojen mukaan nousevaa valtion tuloveroa, vaan niistä maksetaan 28 prosentin tasaveroa.

Tämän vuoksi huipputuloisten todellinen veroprosentti laskee sitä enemmän, mitä suurempi pääomatulojen osuus on. Vuonna 2004 nämä yli 80 000 euroa vuodessa tienanneet maksoivat tuloistaan saman verran veroja kuin 30 – 40 000 euroa tienanneet.

Eivätkä varallisuustilastot kertoneet viime vuonnakaan kaikkea, sillä ulkomailla olevan omaisuuden ja siitä saatavien tulojen ilmoittaminen verottajalle oli paljolti omantunnon varassa.