Oskar Aho on tullut Vantaalla sijaitsevaan Etelä-Suomen Logistiikkataloon tarkastamaan, että yritys noudattaa tilaajavastuulain velvoitteita.

Uudenmaan työsuojelupiiri aloitti viime syksynä tilaajavastuulain toteutumista selvittävät tarkastukset. Tarkastuksia tehdään 12 tarkastajan voimin ympäri Suomea. Viime syksynä niitä ehdittiin tehdä 400, tänä vuonna tarkastuksia tullaan tekemään noin tuhat. Tarkastuksia on tehty logistiikka-alan lisäksi telakkateollisuuteen, rakennusalalle, majoitus- ja ravitsemisalalle ja kuntiin. Tänä vuonna mukaan otetaan kaupanala ja kiinteistöhuolto sekä valtionhallinto ja valtion liikelaitokset.

Tarkastaja Eveliina Forssell kokoaa yhteenvetoa työsuojelupiirin viime vuoden tarkastuksista. Yksi johtopäätöksistä on, että tilaajavastuulaki tunnetaan yrityksissä melko huonosti. Eniten tietämättömyyttä laista on julkisella sektorilla.

– Monessa pienessä kunnassa ei ole kuultukaan koko laista, kertoo julkisen sektorin tarkastuksia tekevä Mirva Peiponen.

Kunnissa tarkastuksia on tehty erityisesti tekniseen toimeen ja sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Viime vuonna tehdyistä tarkastuksista enemmistöstä, 65 prosentista, löytyi puutteita tilaajavastuulain edellyttämissä selvityksissä. Tyypillisimmin puuttuivat tiedot alihankkijan tai vuokrayrityksen työntekijöihin sovellettavasta työehtosopimuksesta ja yrityksen kaupparekisteriote.

Eveliina Forssellin mukaan työn tilaajat ihmettelevät usein, miksi heidän täytyy toimittaa tiedot alihankkijan tai vuokrayrityksen käyttämästä työehtosopimuksesta, kun he eivät maksa palkkaakaan.

– Ei tulla ajatelleeksi, että palkkoja polkemalla alihankkija tai vuokrayritys voi saada kilpailuetua. Lain tarkoitus ei selvästi ole auennut kaikille tilaajille, vaikka harmaan talouden torjuntaa sinänsä pidetään tärkeänä.

Paljon vuokratyötä

Vantaalla tapaaminen käynnistyy sen selvittämisellä, mihin yritykseen tarkastus kohdistuu. Etelä-Suomen Logistiikkatalo on Suomen Logistiikkatalon tytäryhtiö, jonka puolestaan omistaa Ruotsin Postin tytäryhtiö Posten Logistik. Oskar Aho sopii, että käynnissä oleva tarkastus koskee vain Etelä-Suomen Logistiikkataloa.

Etelä-Suomen Logistiikkatalo vuokraa työntekijöitä neljältä henkilöstövuokrausta harjoittavalta yritykseltä. Vuokratut työntekijät työskentelevät varastossa muun muassa tavarakonttien purkajina. Työntekijöiden määrä vaihtelee päivittäin. Osa työntekijöistä on vain lyhyessä muutaman päivän työsuhteessa mutta valtaosan työsuhteet ovat pitkäaikaisia.

Varastossa työskentelee päivässä keskimäärin 40-60 työntekijää kahdessa vuorossa. Heistä noin kolmekymmentä on työsuhteessa Logistiikkataloon.

Varatyösuojeluvaltuutettu Sami Keskisen mukaan kaikkiin varastotyöntekijöihin noudatetaan samoja työehtoja riippumatta siitä, ovatko he omaa vai vuokraväkeä. Sovellettavasta työehtosopimuksesta Keskinen ei kuitenkaan ole aivan varma.

Vuokratyöntekijöitä Logistiikkatalo käyttää ruuhkahuippuja helpottamaan ja tuomaan joustavuutta toimintaan. Toinen syy on työvoimapula.

– Työntekijöiden vaihtuvuus on suurta ja meillä on jatkuva työntekijöiden haku päällä. Usein käy niin, että ensin vuokratyöntekijäksi tullut työntekijä palkataan myöhemmin vakituiseksi, Minna Österberg sanoo.

Suuri vaihtuvuus näkyy myös vaikeutena saada työntekijöitä luottamustehtäviin. Sami Keskinen kertoo, että tällä hetkellä työntekijöillä ei ole luottamusmiestä, kun edellinen lähti muihin töihin.

Lain tulkinta ihmetyttää

Tarkastusta jatketaan selvittämällä, kuinka pitkään yhteistyö henkilöstövuokrausta harjoittavien yritysten kanssa on jatkunut. Minna Österberg ja Antti Anttonen korostavat, että Logistiikkatalo tekee yhteistyötä vain hyvämaineisten ja asiansa hoitavien yritysten kanssa tavoitteena pitkäaikainen kumppanuus. Yhteistyökumppanit kilpailutettiin viime vuonna, ja heidän kanssaan solmittiin uudet sopimukset. Vuoden alussa heiltä pyydettiin tilaajavastuulain edellyttämät selvitykset.

Oskar Aho korostaa lain ideana olevan, että tilaaja vaatii tilaajavastuulain mukaiset selvitykset aina tarjouspyyntöjen yhteydessä, ei vasta jälkikäteen, kun sopimus on jo tehty. Näin tilaajavastuun noudattamisesta tulee osa normaalia sopimustoimintaa. Lisäksi Aho selventää, mitä vakiintuneella yhteistyösuhteella laissa tarkoitetaan.

– Nyrkkisääntö on, että vakiintunut toiminta on katkolla joka kerta kun yrityksen Y-tunnus vaihtuu. Myös hallituksen ja toimivan johdon vaihtuminen voi katkaista toiminnan vakiintuneisuuden.

Tulkinta ihmetyttää Antti Aaltosta ja Minna Österbergiä. Heidän mielestään selvitystä ei pitäisi vaatia tapauksissa, joissa vuokrayrityksen toiminta jatkuu entisenä uudessa yrityksessä.

– Tällaisessa tilanteessa on kuitenkin mahdollista, että esimerkiksi työntekijöiden työehtoihin tulee muutoksia, Aho toteaa.

Eläkkeet maksamatta

Eveliina Forssell tarkasti viime vuonna telakkateollisuudessa toimivia yrityksiä. Alalle on tyypillistä runsas alihankkijoiden ja vuokratyöyritysten käyttäminen. Tarkastuksissa on paljastunut tapauksia, joissa ulkomaalaisia työntekijöitä ei ole eläkevakuutettu.

– EU-maiden työntekijät voivat olla eläkevakuutettuja lähtömaassaan, jolloin heillä on niin sanottu lähetetyn työntekijän todistus. EU:n ulkopuolisista maista tulevat työntekijät on vakuutettava työntekomaassa. Myös sellaiset EU-maista tulevat työntekijät, joilla ei ole lähetetyn työntekijän todistusta, on eläkevakuutettava Suomessa. Tämä asia ei näytä olevan kaikille tilaajille selvä, Eveliina Forssell sanoo ja kertoo esimerkin ukrainalaisista työntekijöistä, joille ei ollut otettu Suomen työntekijän eläkelain mukaista vakuutusta.

Forssell myöntää, että ulkomaiset yritykset ovat haasteellisia tarkastettavia.

– Meidän pitää tuntea eri maiden viralliset asiapaperit, jotta voimme verrata meille esitettyjä niihin. Viron viranomaisten kanssa olemme tehneet tässä yhteistyötä ja Viron suurlähetystö on selvitellyt meille maan käytäntöjä.

Telakkateollisuuden tarkastuksissa puutteita löytyi viime vuonna 80 prosentissa tarkastetuista kohteista. Osa tapauksista oli sellaisia, että tilaajalla ei ollut esittää mitään vaadituista selvityksistä.

Jos selvityksiä ei ole hankittu tai niissä on puutteita, työsuojelupiiri voi määrätä työn tilaajalle laiminlyöntimaksun. Maksun suuruus on 1 500–15 000 euroa jokaista laiminlyötyä sopimusta kohden.

Tähän mennessä laiminlyöntimaksuja on määrätty 32 kappaletta 22 eri tilaajalle. Parhaillaan harkinnassa on kymmenkunta maksua. Laiminlyöntimaksun määräämistä edeltävä kuulemismenettely on käynnistetty 72 tapauksessa.

– Tilaajavastuulakia on rikottu, jos selvityksiä ei ole hankittu ennen sopimuksen solmimista alihankkijan tai vuokrayrityksen kanssa. Toistaiseksi olemme olleet joustavia, ja antaneet työn tilaajalle viikon aikaa hankkia tarkastuksella puuttuneet selvitykset, jos tilaaja väittää selvitysten kyllä olevan jossain, mutta niitä ei ole tuotu mukaan tarkastukselle, Eveliina Forssell sanoo.

Työehdoista epäselvyyttä

Oskar Aho ryhtyy tarkastuskäyntinsä päätteeksi käymään läpi paperipinoa, johon Minna Österberg on koonnut tilaajavastuulain edellyttämiä todistuksia käytetyiltä vuokrayrityksiltä. Pinossa ei kuitenkaan ole kaikkia vaadittuja papereita, sillä osa on jumissa sähköpostissa, johon ei nyt päästä käsiksi. Aho sopii, että loput selvitykset voi toimittaa hänelle seuraavana päivänä sähköpostilla.

Ne tulevat luvatusti, mutta yksi paperi puuttuu kaikkien käytettyjen henkilöstövuokrausyritysten osalta. Tietoa työntekijöihin sovellettavasta työehtosopimuksesta ei löydy.

– Usein työehdot kuitataan toteamuksella alalla yleisen työehtosopimuksen noudattamisesta. Se ei kuitenkaan meille riitä, vaan työehtosopimus täytyy pystyä nimeämään, Oskar Aho painottaa.

Pirjo Pajunen
kuvat Heli Saarela