– Aluksi järjestelmä kohtasi kovaa vastarintaa, mutta nyt hollantilaiset ovat järjestelmään tyytyväisiä. Hämäräyritykset ovat suurelta osin kadonneet markkinoilta ja pimeään työvoimaan liittyvät ongelmat ovat hallinnassa, Suomen ay-liikkeen EU-edustuston johtaja Jorma Rusanen toteaa.

Saksassa urakoitsijat on velvoitettu lailla vastaamaan aliurakoitsijoidensa maksamattomista palkoista ja vuosilomakorvauksista. Laki tuli voimaan vuonna 2002. Se koskee sekä koti- että ulkomaisia yrityksiä. Lain noudattamista on tehostettu rangaistussakolla, joka voidaan määrätä aliurakoitsijan valinnassa harkitsemattomasti toimineelle yritykselle. Sakko voi nousta jopa puoleen miljoonaan euroon.

Saksan rakennusteollisuudessa järjestelmää sovelletaan niin, että pääurakoitsijan on siirrettävä suoraan verottajalle 15 prosenttia aliurakoitsijan urakkasummasta.

Itävallan lainsäädännön mukaan tilaajayrityksen on vastattava sekä valitsemansa urakoitsijan että sen aliurakoitsijan palkkarästeistä.

Britanniassa rakennusalan pääurakoitsijan on tilitettävä verottajalle 18 prosenttia aliurakan kokonaissummasta. Määräystä sovelletaan myös työvoimaa rakennusteollisuudelle vuokraaviin yrityksiin. Irlannissa vastaava järjestely koskee rakennus- ja asennusaloja sekä metsätaloutta ja lihantuotantoa. Toimeksiantajan on toimitettava verottajalle 35 prosenttia urakkasummasta.

Ranskassa vuokratyövoimaa käyttävä yritys on vastuussa siitä, että vuokratyöntekijät saavat palkkansa ja että heitä koskevat sosiaaliturvamaksut on hoidettu. Lainsäätäjä on varmistanut määräyksen toteutumista antamalla ammattiliitoille väärinkäytöstapauksia koskevan itsenäisen kanneoikeuden.

Norjassa voidaan maaliskuun alusta sisällyttää toimeksiantosopimuksiin määräys, joka velvoittaa alihankkijan maksamaan normaalia palkkaa ja noudattamaan muutoinkin norjalaisia työehtoja. Uusi määräys velvoittaa toimeksiantajat valvomaan alihankintayritysten palkkoja ja työehtoja.