Esimerkiksi työturvallisuuslaki määrää yhteistä työmaata johtavan tai valvovan rakennuttajan sakon uhalla varmistamaan, että jokaisella työmaalla työskentelevällä on siellä liikkuessaan näkyvillä henkilön yksilöivä kuvallinen tunniste.

– Syyttäjät ovat useissa tapauksissa todenneet, että henkilötunnisteen puuttuminen on niin mitätön rike, että syytettä ei nosteta, Harjuniemi harmittelee.

Harjuniemen mielestä olisi hyvä, jos tilaajavastuulaki määräisi pääurakoitsijan vastuuseen koko alihankintaketjusta.

– Nyt ketjun häntäpäät tahtovat jäädä pimentoon.

Rakennusliitossa on arvioitu, että harmaa talous haukkaa vuosittain useita miljardeja euroja Suomen bruttokansantuotteesta.

– Tähän nähden valvonnan resurssit ovat vähäiset. Viranomaisten yhteistyö on viime vuosina lisääntynyt, mutta viranomaisten välistä tietojen vaihtoa esimerkiksi verottajan, poliisin ja työsuojelupiirien tarkastajien kesken pitäisi lisätä.

Valtio on torjunut harmaata taloutta vuodesta 1994 lähtien. Tuorein torjuntaohjelma kattaa vuodet 2006-2009. Tässä ohjelmassa tavoitteena on muun muassa viranomaisten yhteistoiminnan kehittäminen, veronkierron estäminen ja yritystoiminnan läpinäkyvyyden lisääminen.

Uudenmaan työsuojelupiiri on käynnistämässä rakennusalan tehovalvontaa, jossa yllätystarkastuksia tehdään ulkomaalaistarkastajan, tilaajavastuutarkastajan ja rakennusalasta vastaavan tarkastajan kanssa yhteisvoimin.

Rakennusliitto on tehnyt jo vuosia yhteistyötä alan työnantajaliiton kanssa harmaan talouden torjumiseksi. Harjuniemen mielestä tästä yhteistyöstä olisi malliksi muillekin aloille.

– Ikävä kyllä Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n asenne valvontaan on ollut nihkeä, Harjuniemi sanoo.

Pirjo Pajunen