– Valtiolla on lähdetty tuottavuuden parantamiseen nurinkurisesti. Ensin halutaan leikata työvoimaa ja sitten vasta katsotaan, miten tuottavuuden kohentaminen onnistuu. Tuottavuuden kasvun tulisi ilmetä palvelujen ja niiden laadun parantamisena, johon ei henkilöstöleikkauksilla päästä.

Vingisaar korostaakin, että toimet ja henkilöstö olisi mitoitettava sellaiselle tasolle ja ajoitettava siten että eduskunnankin määrittelemä palvelutaso, laatu ja palvelujen saatavuus voidaan turvata kohtuullisella kuormituksella ja työhyvinvoinnista huolehtien. Joulukuisia talouspoliittisen ministerivaliokunnan kirjauksia Vingisaar pitää oikean suuntaisina, henkilöstön supistamistavoitteita lukuunottamatta. Mutta vielä Vingisaarella on edessä viimeinen vääntö ennen eläköitymistä: Pitää saada henkilöstön huomioivat kirjaukset budjettikehyksiin, tulevaan hallitusohjelmaan ja taas budjettikehyksiin….

Liian raju vähennys

JHL:n tarkastelun mukaan suunnitellut vähennykset eivät mitenkään ole mahdollisia, ainakaan suunnitellussa aikataulussa.

Kaavamaisissa vähennyksissä ei ole mitenkään huomioitu lainsäädännön tuomia uusia tehtäviä esimerkiksi vankeinhoidossa. Siellä työntekijät ovat jo nyt kestämisensä äärirajoilla ja vielä pitäisi väkeä vähentää.

Myöskään mm. puolustushallinnon, oikeustoimen, koulutuksen, poliisi- ja pelastustoiminnan sekä rajavalvonnan puolelta ei Vingisaar juuri löydä mahdollisuuksia henkilöstön vähentämiseen.

Muutenkin hänen mukaansa asiassa olisi pitänyt edetä toisin päin. Ensin olisi pitänyt tehdä selkeät tavoitteet tuottavuuden parantamiselle ja määritellä keinot yhteistyössä henkilöstön kanssa. Sitten kun olisi selvillä, kuinka paljon esimerkiksi tietotekniikalla saadaan vähennettyä töitä, henkilöstö voitaisiin mitoittaa todellisen tarpeen mukaan.

Henkilöstösuunnittelu ontuu

JHL:n johtaja Jaan Vingisaar ei ole kovin tyytyväinen valtion henkilöstösuunnitteluun – tai pikemminkin suunnitelmattomuuteen. Tuottavuusohjelmilla on nyt saatu vain virastot sekaisin ja työväki tyytymättömiksi. Lisäksi valtion alueellistamisohjelmallakin lyödään työntekijöitä korville. Alueellistamisen pitäisikin Vingisaaren mukaan koskea uusia toimintoja. Nyt vanhojen virastojen siirto aiheuttaa päällekkäisiä kustannuksia, koska kaikki työntekijät eivät voi siirtyä virastonsa mukana, kuten kirjoituspöydällä on suunniteltu.

Laajemminkin valtion tuottavuusohjelman sisältö näyttää laaditun byrokratian linnakkeissa, kaukana työpaikkojen todellisuudesta.

Vingisaar olisikin lähtenyt tuottavuuden kohentamiseen kehittämällä henkilöstön osaamista, motivoimalla työväkeä, kehittämällä työyhteisöjä ja niiden yhteistoimintaa sekä kehittämällä kannustavaa palkitsemista. Tuottavuushyötyjä saadaan myös tietotekniikan ja valtion hankintojen tehostamisesta. Sensijaan ostopalvelujen lisääminen, liikelaitostaminen tai yhtiöittäminen eivät johda kokonaistuottavuuden nousuun.

Yksityistämisen monessa tapauksessa karvaat tulokset ovat lisänneet toimintaa yksityistämishankkeita vastaan. Kamppailun kärjessä ovat olleet ay-, ympäristö- ja asukasjärjestöt. Eräissä maissa yksityistettyjä vesi- ja muita yleishyödyllisiä laitoksia on muutettu takaisin julkisiksi palveluiksi.

Hollannissa vesihuollon yksityistäminen on kielletty lainsäädännöllä. Kaksi kolmasosaa EU-maiden vesihuollosta hoidetaan kuntien palveluna. Yhdysvalloissa julkisyhtiöiden osuus vesihuollosta on 85 prosenttia.

Yksityistäminen on tuottanut pettymyksiä myös monikansallisille vesi- ja energiayhtiöille. Taloudelliset voitot ovat jääneet kauaksi yksityisten pääomasijoittajien odotuksista. Sen seurauksena yhdysvaltalaiset sähköjätit ovat lähteneet Euroopan markkinoilta, ja eurooppalaiset yhtiöt ovat supistaneet markkina-aluettaan ja keskittäneet toimintaansa Eurooppaan. Vesisektorin kehitys on ollut samansuuntaista. Viime vuosina vesihuollon suurimmat yhtiöt Suez ja Veolia ovat vetäytyneet kehitysmaista.

Pitkään ja innokkaasti yksityistämistä vaatinut Maailmanpankki myönsi vuonna 2003, ettei yksityistäminen ole lisännyt investointeja vesi- ja sähköverkostoihin.

PSI:n tilaamasta tutkimuksesta ilmenee, että monessa maassa yksityistäminen on pahentanut korruptiota ja lisännyt kansalaisille tärkeän tiedon salaamista.

Juhani Artto