Kunnan tilanne oli lohduton: talous oli kuralla, mutta erityisen huonosti voivat työntekijät. Sairauspoissaolot kasvoivat vuodesta 1999 vuoteen 2001 dramaattisesti ja työntekijöiden halu eläkkeelle oli kova.

Vuonna 2001 Dragsfjärdin kunta käytti 180 työntekijänsä työterveyshuoltoon noin 20 euroa henkeä kohti vuodessa. Kun Druvan käynnistettiin summa 20-kertaistettiin 400 euroon vuodessa. Kunnan työterveyshuollosta alkoi vastata Dalmed Oy, joka perustettiin yhdessä paikallisen teräs- ja lukkotehtaan kanssa.

Työntekijät ryhtyivät suunnittelemaan yhdessä esimiestensä kanssa, miten omaa työyhteisöä voitaisiin kehittää. Tavoitteena oli parempi johtaminen, parempi työhyvinvointi ja parempi tuottavuus. Avuksi otettiin Metal age -ohjelma, joka oli kehitetty jo aiemmin terästehtaan työntekijöille. Malli on käytännönläheinen ja kaikkien työyhteisön jäsenten osallisuutta korostava.

Työkykyä parantava liikunta on yksi osa Druvania, mutta vain osa. Mottona on, että pelkkä sauvakävely ei tuo työniloa ja jaksamista.

Druvan-projekti kesti kolme vuotta vuoteen 2004 asti ja siitä on nyt tullut dragsfjärdiläinen tapa tehdä työtä. Tänä aikana sairauspoissaolot ovat vähentyneet ja työilmapiiri parantunut yli kuntien keskimääräisen tason.

Hankkeen käynnistyessä työntekijät sairastivat keskimäärin 18 työpäivää vuodessa. Vuonna 2004 sairauspäivät olivat pudonneet 14 ja tästä on tultu edelleen hieman alaspäin. Kehitys on ollut täysin päinvastainen kuin kunnissa keskimäärin.

Druvan soveltuu kaikille työyhteisöille. Tätä silmällä pitäen Työturvallisuuskeskus on julkaissut mallista toimittaja Kari Rissan kirjoittaman oppaan Tulosta ja hyvinvointia.

Druvan euroina

Professori Guy Ahonen on laskenut, mitä Druvan on euroiksi käännettynä.

• Työterveyshuoltopanostusten 20-kertaistaminen 72 000 euroon vuodessa toi 46 prosentin tuoton sijoitetulle pääomalle.
• Sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet vähenivät: sairauskustannusten osuus säästöistä oli kolmessa vuodessa 197 000 euroa, ennenaikaisiin eläkkeisiin liittyvät säästöt 60 000 euroa.
• Druvan-mallin soveltaminen kansallisella tasolla voisi tuottaa jopa 1,2 miljardin euron vuosittaisen säästön pelkästään vähentyneinä työeläkekustannuksina.

Pirjo Pajunen