Tuottavuusyhteistyö työntekijöiden ja työnantajien kesken
tuntuu yhtä tutulta kuin ruisleipä. Onhan se kaikkien etu, että tehdään työtä
samoihin päämääriin tähdäten.
SAK:lla ja EK:lla on käynnissä kaksi hanketta: tuottavuuden pyöreässä pöydässä
istuu johtoketju, tuottavuusyhteistyön työryhmissä liittojen asiantuntijoita.
Tuottavuuden kohottaminen on työntekijöiden ja työnantajien yhteinen
intressi. Tuottavuus kumpuaa ihmisistä, jolloin etusijalle nousevat johtajuus sekä työn
että työntekijöiden kehittäminen. Koska nykyään useimmissa töissä tuottavuuden
täytyy syntyä aivovoimasta eikä lihasvoimasta, johtamis- ja kehittämismenetelmienkin
on oltavat erilaisia kuin vaikkapa 80-luvulla, sanoo palkka- ja työaika-asiantuntija Juha
Antila SAK:sta.
Työturvallisuuskin tuottaa
Ay-liike ja työnantajapuoli ovat 1960-luvun lopulta lähtien kutoneet
rationalisointisopimuksia, joiden tarkoitus on ollut työntekijöiden ja työnantajan
kanssa yhteistyössä kasvattaa tuottavuutta. Suomalainen tuottavuus onkin
maailmanmittareilla huipussaan, mutta rationalisoinnista ei enää haluta puhua. Sana
viittaa suoraan potkuihin, mitä tuottavuuden tavoitteleminen suppeimmillaan onkin.
Työehtosihteeri Tapio Paananen Kemianliitosta on ollut mukana
rationalisointiyhteistyössä yli 20 vuotta. Hän toivoo SAK:n ja EK:n
tuottavuusyhteistyöltä nyt kokonaisvaltaista käsitystä asiasta.
Työturvallisuudesta huolehtiminen esimerkiksi on osa tuottavuuden
kehittämistä. Paikallisesti pitäisi saada paljon aikaan, mutta ei
tuottavuusyhteistyökään onnistu, ellei työpaikkatasolla luottamussuhteet ole kunnossa,
Paananen sanoo.
Keskusjärjestöjen yhteistyöllä voidaan vaikuttaa myös luottamussuhteiden
kehittymiseen.
Tiedon tuottaminen ja sen jalkauttaminen työpaikoille on oleellista, Paananen
sanoo ja muistuttaa, että myös hankkeiden vaikuttavuuden seuranta on tärkeää.
Keskusjärjestöjen tuottavuusyhteistyöllä voi olla Paanasen mielestä oikeasti
merkitystä työpaikoilla, sillä kaikki asiat kytkeytyvät toisiinsa.
Työpaikkojen tuottavuuteen liittyy aina palkitseminen. Tulospalkkioiden
pelisäännöistä täytyy sopia. Tuottavuus ei kohene enää kakkukahveilla, vaan
tarvitaan henkilöstörahastoja ja tulospalkkiojärjestelmiä, jotka kannustavat
tuottavuuden parantamiseen.
Vuorovaikutustaidot tuottavat
SAK:n ja EK:n tuottavuusyhteistyössä ovat mukana sekä teollisuus että palvelualat.
Palvelualojen ammattiliiton PAM:in puheenjohtaja Ann Selin odottaa, että
yhteistyö tuottaa työkaluja työpaikoille.
Tähän asti osaamista, työyhteisön kehittämistä ja tuottavuutta on
käsitelty aika tavalla irrallisina asioina. Yleensä ihmisille tulee mieleen tuottavuuden
nostamisesta työtahdin kiristäminen. Nyt pitäisi kääntää nimenomaan yritystasolla
ajatus siihen, että esimerkiksi palvelualoilla vuorovaikutustaidot ovat keskeistä
osaamista, jolla on vaikutuksensa tuottavuuteen.
Toivon, että löytyy yhteinen kieli puhua laaja-alaisesta tuottavuuden
osatekijöistä. Ei ole reilua vertailla pääoma- ja konevaltaisen teollisuuden
tuottavuutta työvoimavaltaiseen palvelujen tuottavuuteen. Sehän ei johda mihinkään.
Yksityisissä palveluissa tuottavuutta ei Selinin mukaan enää juurikaan voi nostaa
itsepalvelua lisäämällä.
Olen henkilökohtaisen palvelujen suuri kannattaja, mutta itsepalvelusta ei
päästä kokonaan eroon. Nyt on huolellisesti mietittävä, milloin asiakkaat on viisasta
laittaa itse töihin ja milloin asiakkaat ovat todella valmiita maksamaan palveluista.
Palvelualoilla tuottavuuden kehittämisen suuret kysymykset liikkuvat hankintojen
järkeistämisessä ja logistiikassa. Täytyy muistaa, että myös sosiaalisen
vuorovaikutuksen ja esimiestyön kehittäminen vaikuttavat palveluiden tuottavuuteen.