Tuottavuusyhteistyö työntekijöiden ja työnantajien kesken tuntuu yhtä tutulta kuin ruisleipä. Onhan se kaikkien etu, että tehdään työtä samoihin päämääriin tähdäten.

SAK:lla ja EK:lla on käynnissä kaksi hanketta: tuottavuuden pyöreässä pöydässä istuu johtoketju, tuottavuusyhteistyön työryhmissä liittojen asiantuntijoita.

– Tuottavuuden kohottaminen on työntekijöiden ja työnantajien yhteinen intressi. Tuottavuus kumpuaa ihmisistä, jolloin etusijalle nousevat johtajuus sekä työn että työntekijöiden kehittäminen. Koska nykyään useimmissa töissä tuottavuuden täytyy syntyä aivovoimasta eikä lihasvoimasta, johtamis- ja kehittämismenetelmienkin on oltavat erilaisia kuin vaikkapa 80-luvulla, sanoo palkka- ja työaika-asiantuntija Juha Antila SAK:sta.

Työturvallisuuskin tuottaa

Ay-liike ja työnantajapuoli ovat 1960-luvun lopulta lähtien kutoneet rationalisointisopimuksia, joiden tarkoitus on ollut työntekijöiden ja työnantajan kanssa yhteistyössä kasvattaa tuottavuutta. Suomalainen tuottavuus onkin maailmanmittareilla huipussaan, mutta rationalisoinnista ei enää haluta puhua. Sana viittaa suoraan potkuihin, mitä tuottavuuden tavoitteleminen suppeimmillaan onkin.

Työehtosihteeri Tapio Paananen Kemianliitosta on ollut mukana rationalisointiyhteistyössä yli 20 vuotta. Hän toivoo SAK:n ja EK:n tuottavuusyhteistyöltä nyt kokonaisvaltaista käsitystä asiasta.

– Työturvallisuudesta huolehtiminen esimerkiksi on osa tuottavuuden kehittämistä. Paikallisesti pitäisi saada paljon aikaan, mutta ei tuottavuusyhteistyökään onnistu, ellei työpaikkatasolla luottamussuhteet ole kunnossa, Paananen sanoo.

Keskusjärjestöjen yhteistyöllä voidaan vaikuttaa myös luottamussuhteiden kehittymiseen.

– Tiedon tuottaminen ja sen jalkauttaminen työpaikoille on oleellista, Paananen sanoo ja muistuttaa, että myös hankkeiden vaikuttavuuden seuranta on tärkeää.

Keskusjärjestöjen tuottavuusyhteistyöllä voi olla Paanasen mielestä oikeasti merkitystä työpaikoilla, sillä kaikki asiat kytkeytyvät toisiinsa.

– Työpaikkojen tuottavuuteen liittyy aina palkitseminen. Tulospalkkioiden pelisäännöistä täytyy sopia. Tuottavuus ei kohene enää kakkukahveilla, vaan tarvitaan henkilöstörahastoja ja tulospalkkiojärjestelmiä, jotka kannustavat tuottavuuden parantamiseen.

Vuorovaikutustaidot tuottavat

SAK:n ja EK:n tuottavuusyhteistyössä ovat mukana sekä teollisuus että palvelualat. Palvelualojen ammattiliiton PAM:in puheenjohtaja Ann Selin odottaa, että yhteistyö tuottaa työkaluja työpaikoille.

– Tähän asti osaamista, työyhteisön kehittämistä ja tuottavuutta on käsitelty aika tavalla irrallisina asioina. Yleensä ihmisille tulee mieleen tuottavuuden nostamisesta työtahdin kiristäminen. Nyt pitäisi kääntää nimenomaan yritystasolla ajatus siihen, että esimerkiksi palvelualoilla vuorovaikutustaidot ovat keskeistä osaamista, jolla on vaikutuksensa tuottavuuteen.

– Toivon, että löytyy yhteinen kieli puhua laaja-alaisesta tuottavuuden osatekijöistä. Ei ole reilua vertailla pääoma- ja konevaltaisen teollisuuden tuottavuutta työvoimavaltaiseen palvelujen tuottavuuteen. Sehän ei johda mihinkään.

Yksityisissä palveluissa tuottavuutta ei Selinin mukaan enää juurikaan voi nostaa itsepalvelua lisäämällä.