– Ei pitäisi mitata ainoastaan tuottavuutta, vaan myös laatua ja tehokkuutta, koska näistä kolmesta muodostuu yrityksen operatiiviset tunnusluvut. Pääsääntö on, että mitataan tuottavuutta, laatua ja tehokkuutta samanaikaisesti, jolloin on mitattava myös terveyspanostusten tuloksia, Liukkonen sanoo.

1960-luvulla vielä toimi, että tuottavuutta nostetaan ottamalla koneista ja ihmisistä irti enemmän tehoja, mutta 2000-luvulla täytyy käyttää laajempia mittareita, jotka yhdistävät myös henkilöstön jaksamisen sekä asiakkaiden ja sijoittajien tyytyväisyyden, Liukkonen sanoo ja muistuttaa, että ilman hyvinvoivaa henkilöstöä ei ole tyytyväisiä asiakkaitakaan.

Liukkosen lanseeraama laaja-alainen toiminnanseuranta tarkoittaa sitä, ettei mitata yksinomaan tuotantotulosta, vaan myös sitä mitä on olemassa ennen kuin tulos on muotoutunut.

– Yrityksen toimivuutta tulee mitata sekä taloudellisilla että toiminnallisilla mittareilla. Yrityksellä täytyy olla tiedossa, paljonko ja millaista väkeä sillä on töissä, minkä ikäisiä ja -kuntoisia. ihmisiä. Eläköitymistäkin täytyy seurata. Eihän se ole tehokasta ja tuottavaa, että osaavaa väkeä kulutetaan työelämässä loppuun ja eläkkeelle jo 57-vuotiaana, Paula Liukkonen sanoo.

Raha puhuu

Kaikki tuottavuuden osa-alueet on paitsi mitattavissa, myös muutettavissa rahaksi. Liukkosen mukaan sairauspoissaoloista jopa puolet tai vähintään kolmannes aiheutuu organisaatiosta itsestään. Siispä tuottavuutta mitattaessa täytyisi selvittää, mikä ihmisiä sairastuttaa ja tehdä työssä korjausliikkeitä.

– Miehityksen tulisi olla tasapainossa. Poissaoloja tulee aina ja niille pitäisi olla korvaavaa työvoimaa. Jos jatkuvasti käytetään pätkätyöläisiä paikkaamaan poissaolevia, se sitoo hallinnollisesti ja työstä tulee todella kallista. Lähtökohtaisesti reilumpi miehitys nostaisi myös kokonaistuottavuutta, Liukkonen sanoo.

Liukkonen mukaan tutkimukset osoittavat, että yrityksillä, joilla on hyvä maine terveyden tekijänä, on myös parempi osakekurssi. Tutkimus on tehty amerikkalaisista yrityksistä, ja Liukkosta kiinnostaisi vilkaista muutaman suomalaisen pörssiyhtiön osakekurssin kehityksen taakse.

– Lyhytaikaisesti saadaan pörssikurssi nousemaan saneeraamalla väkeä, mutta sillä keinoin ei pitkälle pötki. Eettinen sijoittaja miettii, mihin rahansa laittaa ja millä keinoin kursseja vedätetään hetkellisesti, Liukkonen mainitsee.

Tieto jalkautettava

Suomessa mitataan tuottavuutta ahkerasti ja tiedetään, että Suomi on maailman kärkimaa tuottavuuden kehityksessä. Liukkonen varoittaa, että tuottavuuden kehitys jää lyhytkestoiseksi, ellei hupenevaa voimavaraa, ihmistä oteta laskuihin mukaan. Laman jäljiltä suomalaiset ovat hampaat irvessä venyneet yli rajojensa, mikä näkyykin työpahoinvointina. Oletettavaa on, että työssä käydään työpaikan menettämisen pelossa myös sairaana. Ruotsissa puhutaankin sairausläsnäolosta sairauspoissaolojen sijaan.

– Jokainen tietää, että puolikuntoinen ihminen ei pysty antamaan täyttä panosta, Liukkonen huomauttaa.

Tilastokeskus, työministeriö ja EK muun muassa suoltavat tilastoja tuotavuuden ja sairauspoissaolojen kehityksestä. On järjestetty tuottavuustalkoita ja laadittu kansallisia tuottavuusohjelmia. Liukkosen mukaan makromittarit eivät kerro koko totuutta., vaan jokaisessa yrityksessä on itse seurattava tuottavuuden osatekijöitä ja myös puututtava ongelmiin, jos niitä ilmenee.

– Meillä on valtavasti tietoa, mutta se ei tahdo jalkautua työpaikoille. Työterveysihmisillä ei ole lyödä pöytään kovia lukuja, miten terveys ja hyvinvointi lisäävät tuottavuutta tai motivaation puute ja sairastavuus sulattavat voiton. Kaikki kyllä tietävät, että sairauspoissaolot ja varhainen eläköityminen maksavat, mutta ei osata nähdä syy ja seurausyhteyksiä, miten se vaikuttaa tuottavaan työhön. Nämähän ovat katastrofimittareita, joita katsotaan kun jotain tapahtunut.

Liukkosen mielestä onkin tärkeää, että mittareilla kyetään näyttämään myös hyviä asioita, kuten jaksavan ja osaavan työyhteisön vaikutus tuottavuuslukuihin, työkykyindeksin merkitys yrityksen tuloksessa ja miehityksen tasapainon ja tuottavuuden kasvun yhteys.

Ruotsissa työväki lähtee eläkkeelle pari vuotta myöhempään kuin suomalaiset. Liukkonen arvelee sen johtuvan muun muassa siitä, että ruotsalainen johtamiskulttuuri on keskustelevampi kuin Suomessa, jossa käskytys on edelleen hallitsevaa.

– Ruotsissa tutkijoilla on yhteys työpaikoille, Suomessa matka yliopistolta tehtaan lattialle näyttää olevan pidempi.

Leena Seretin

Tyytyväiset asiakkaat ovat tehokkuuden ehkä tärkein kriteeri. Tyytyväisiä asiakkaita ei ole, ellei ole tyytyväisiä työntekijöitä. Tyytyväisten asiakkaiden ja yrityksen markkina-arvon yhteyttä on tutkittu. Yritys, jonka omaisuus on kymmenen miljardia euroa, nostaa markkina-arvoaan 270 miljoonaa euroa jokaisen yhden asiakastyytyväisyysprosentin nousun myötä (Fornell, 2006).

Työterveystyöllä voidaan vaikuttaa yrityksen reaaliprosesseihin, jotka kuvaavat, miten rahaa käytetään tuotantotekijöiden, raaka-aineiden ja työvoiman ostoon ja miten tehdään tuotteita, joista yritys saa tuottoja.

Terveyspanostuksilla vähennetään poissaoloja ja taataan toimiva miehitys. Melkein kaikki työterveystyö, olipa se ennaltaehkäisevää tai puutteita korjaavaa, vaikuttaa reaaliprosessien läpiviemiseen. Rahaprosessiin vaikutukset kirjataan joko tuottojen tai kulujen lisäyksinä.

Lähde:
Paula Liukkonen
Työhyvinvoinnin mittarit
Menetelmät, eurot, päätelmät
Talentum 2006