Eri puolilla maailmaa kuolee vuosittain noin 100 000 ihmistä asbestin aiheuttamiin sairauksiin, Suomessa noin sata. Asbestivaara ei ole missään tapauksessa kadonnut Suomestakaan, vaikka asbestikielto onkin ollut meillä voimassa vuodesta 1994. Työterveyslaitoksen asiantuntijan Antti Tossavaisen mukaan röntgenlöydöksiä on ainakin 100 000 suomalaisella. Asbestialtistus ilmenee vasta vuosikymmeniä myöhemmin, ja vuosittain rekisteröidään noin 500 asbestin aiheuttamaa ammattitautia. Syöpätapauksia on noin 150.

SAK:n juristi Timo Koskinen korostaa, että asbestille altistuneen työntekijän terveyden seuranta on erittäin tärkeää koko työuran ajan, mutta seurannan tärkeys ei vähene sen jälkeenkään. Näin sekä elämänlaadun että eliniän pitenemisen takia, mutta myös siksi, että seurannan avulla voidaan turvata korvauksen saaminen todetusta ammattitaudista.

– Valitettavasti seuranta ei toimi ylikuormitetuissa kunnallisissa terveyskeskuksissa. SAK pitää asbestille altistuneiden työntekijöiden oikeusturvan takia erityisen tärkeänä, että meille saadaan pikaisesti kunnollinen seurantajärjestelmä, sanoo Timo Koskinen ja toteaa, ettei näin tärkeä asia saa olla rahasta kiinni.

Timo Koskinen on myös huolissaan uusista asbestialtistustapauksista. Putkiremontit ovat ajankohtainen asia monissa 1960- ja 70-luvun taloissa – ja niistä löytyy todellisia asbestipommeja. Asbestia saavat EU:n asbestidirektiivin mukaan purkaa vain valtuutetut urakoitsijat. Suomessa tarkastetaan tämän vuoden loppuun mennessä satakunta asbestityömaata.

Asbestikielto on tähän mennessä saatettu voimaan vain 40 maassa. Korvaavia materiaaleja on, niille jotka ovat valmiita maksamaan enemmän.

Ingegerd Ekstrand